- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- paikoin kaakkoismurteet ja ymp.
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: todennäköisesti ← germaaninen *wefti- (indoeurooppalainen *u̯ebh- ’kutoa’), vertaa muinaisnorja veptr, vipta ’kude’, nykynorja veft, nykyruotsi väft, anglosaksi weft, wift, wefta, englanti weft ’sama merkitys’
suomi → pohjoissaame vikˈšâ, inarinsaame vipša (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’vyyhti’.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vīpsiä ’vyyhdetä’, vīpsipū ’vyyhdinpuu’ |
|---|---|
| karjala | viipsie ’vyyhdetä’, viipsin-, viiksinpuu |
| lyydi | vīkši(m)pū ’vyyhdinpuu’ |
| vepsä | bipšt́ä, vipšt́a ’vyyhdetä’, bipšimpu ’vyyhdinpuu’ |
| vatja | vehsiä ’vyyhdetä’, vehsi, (Tsv) vīpsi ’vyyhti’ |
| viro | (murt.) viipsida ’vyyhdetä’, viipsip ’vyyhdinpuu’ |
| liivi | vepšə (prs. vepšub) ’vyyhdetä’, vepš-pūd ’vyyhdinpuu’ (kantasuomi *vipti ~ *vepti: *vepte- ~ *vipte-, jonka säännönmukainen jatkaja on vatja vehsi: vehē; muissa kielissä on analogia tasoittanut paradigmoja; samaa alkuperää on myös vyyhti, katso tätä) |
Samaa juurta olevia sanoja
- viipsinpuu(t)