viip­si­ä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. vyyhdetä

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
paikoin kaakkoismurteet ja ymp.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: todennäköisesti ← germaaninen *wefti- (indoeurooppalainen *u̯ebh- ’kutoa’), vertaa muinaisnorja veptr, vipta ’kude’, nykynorja veft, nykyruotsi väft, anglosaksi weft, wift, wefta, englanti weft ’sama merkitys’

suomi → pohjoissaame vikˈšâ, inarinsaame vipša (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’vyyhti’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvīpsiä ’vyyhdetä’, vīpsipū ’vyyhdinpuu’
karjalaviipsie ’vyyhdetä’, viipsin-, viiksinpuu
lyydivīkši(m)pū ’vyyhdinpuu’
vepsäbipšt́ä, vipšt́a ’vyyhdetä’, bipšimpu ’vyyhdinpuu’
vatjavehsiä ’vyyhdetä’, vehsi, (Tsv) vīpsi ’vyyhti’
viro(murt.) viipsida ’vyyhdetä’, viipsip ’vyyhdinpuu’
liivivepšə (prs. vepšub) ’vyyhdetä’, vepš-pūd ’vyyhdinpuu’ (kantasuomi *vipti ~ *vepti: *vepte- ~ *vipte-, jonka säännönmukainen jatkaja on vatja vehsi: vehē; muissa kielissä on analogia tasoittanut paradigmoja; samaa alkuperää on myös vyyhti, katso tätä)

Samaa juurta olevia sanoja

  • viipsinpuu(t)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viipsiä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viipsiä