Asiasanasto.fi

viisasteleminen

substantiivi

/ˈʋiːsɑsteleminen/

Johdettu sanasta: viisastella

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä viisastella

Etymologia

viisastella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Rengin viisasteleminen oli siinä, että hän mielipahoissaan kynsi korvansa taustaa, mutta majuri tarvitsi aihetta jatkaakseen.

Zacharias Topelius, Talvi-iltain tarinoita 1

En mitään: Olen löytänyt epäilyksiä, selityksiä, teoriaa... ja totuudesta olen entistä kauempana... Mitä hyödyttävät uskonlahot, tämä viisasteleminen?... Jumalani!... kun kerran uskon lämpö ei lämmitä sydäntä, voiko ihminen ollakaan onnellinen?

Ivan Gontsharov, Tavallinen juttu II

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviviisasteleminen
Genetiiviviisastelemisen
Partitiiviviisastelemista
Essiiviviisastelemisena
Translatiiviviisastelemiseksi
Inessiiviviisastelemisessa
Elatiiviviisastelemisesta
Illatiiviviisastelemiseen
Adessiiviviisastelemisella
Ablatiiviviisastelemiselta
Allatiiviviisastelemiselle
Abessiiviviisastelemisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit