vi­lah­te­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

6 tavua · 14 kirjainta

Johdettu sanasta: vilahdella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vilahdella

Esimerkkilauseet

Ei ollut mitään surua, ei mitään iloa, kaikki oli tasaista ja tyyntä aivan kuin tuon jatkopaikan tasainen vilahteleminen.
— Jalmari Finne, Verinen lyhty

Etymologia

vilahdella + johdin -minen