vil­la­kar­va

substantiivi
Jaa

sisältää sanat: villa + karva

Merkitys

  1. ohut, joustava, ydinosaton, pintakerrokseltaan suomuisista soluista muodostunut ja kihartunut karva

Käännökset

  • ruotsiullhår

Esimerkkilauseet

Lyhyet villakarvat kehrätään ja kudotaan jurtan siteiksi.
— A. E. Brehm, Pohjoisnavalta päiväntasaajalle
Oli siis äkkiryöpsäykseltä pakipukahtamatonta miestäyteisessä salissa, niinkuin laiduntavassa lammaslaumassa metsäaukean liepeellä, kun etupässi odottamatta on puhaltanut pärskäyksen sieraimistaan ja kopauttanut sorkannappulallaan varoitusnapauksen piennartantereeseen: silmänräpäyksessä on niin monta valpasta päätä pystyssä kuin katraassa oli turpaa toimessa ja samanmokoma sojoista korvaparia tyhjää ilmaa keihästämässä kuin äsken askaroivaa hammasriviä kedon kangarta nyppimässä: mikäs nyt järjeksi villakarvojen juuriin, pyräys pakoonko, niin että saparon tyngät pyllyvät pensaissa, kun parvi vi
— Volter Kilpi, Alastalon salissa
Hedelmä on pyöreä tai vähän pitkänomainen, kypsänä mehevä tai kuiva, avautuva tai avautumaton sekä suomujen ja tiheän villakarvan peittämä.
— Wikipedia: Siilikaktukset