vuo­le

erisnimi/ˈʋuo̯leˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: vuolla

Merkitys

  1. imperatiivin yksikön 2. persoonan verbistä vuolla

Esimerkkilauseet

kiillä kirves, höylä liuvu, veistä päältä, vuole alta!
— Larin-Kyösti, Kylän lauluja
Sano sinne saatuonsa Emollensa ensimmäksi: "Säästä säkkihin evästä, Pane jauhot palttinahan, Vuole voita vakkasehen, lähen töitäni pakohon, Pillojani piilomahan; Tapon miehen kuin urohon, Omani setäni pojan, Paremmaisen ihteäni".
— vanh. Zacharias Topelius, Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja I

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48

SijamuotoYksikkö
NominatiiviVuole
GenetiiviVuoleen
PartitiiviVuoletta
EssiiviVuoleena
TranslatiiviVuoleeksi
InessiiviVuoleessa
ElatiiviVuoleesta
IllatiiviVuoleeseen
AdessiiviVuoleella
AblatiiviVuoleelta
AllatiiviVuoleelle
AbessiiviVuoleetta

Riimit

-uole

Kaikki riimit

Lähteet