vä­hä­ve­nä­läi­nen

Vähävenäläinen otti hänen kätensä omaansa, puristi sitä lujasti ja kääntyi äkkiä syrjään.

(Hän vaihtoi sangen mielellään puheainetta.) — Kas, me olemme tässä pohtineet kirjallisuudesta, jatkoi hän: — ja jos minulla vain olisi irtonaisia rahoja, niin rupeisin vähävenäläiseksi runoilijaksi.

Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100 -luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset, eli isovenäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset, eli niin sanotut vähävenäläiset.