väi­jy

substantiivi/ˈʋæi̯jy/
Jaa

Johdettu sanasta: väijyä

Merkitykset

  1. mikä tahansa väijyjen sukuun (Myiodynastes) kuuluva tyrannien heimon lintulaji tai sellaisen yksilö
  2. (armeijaslangia)vartio

Etymologia

verbistä väijyä < linnun tavasta hankkia ravintoa lentäviä hyönteisiä nappaamalla.

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Antakaa sananne, ett'ette väijy hänen henkeänsä, niin hänen uskon teidän rehellisyytenne haltuun..."
— Charles Deslys, Kuninkaan toverit
Yhtä minä väijyn, väijy sinä omaakin väkeä, Keira karkasi kavalan Anarin keralla.
— Larin-Kyösti, Lemminkäinen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviväijy
Genetiiviväijyn
Partitiiviväijyä
Essiiviväijynä
Translatiiviväijyksi
Inessiiviväijyssä
Elatiiviväijystä
Illatiiviväijyyn
Adessiiviväijyllä
Ablatiiviväijyltä
Allatiiviväijylle
Abessiiviväijyttä

Lähteet