väis­ty­vä

adjektiivi/ˈʋæi̯styʋæ/
Jaa

Merkitykset

  1. sellainen, joka on väistymäisillään tai jolla on tapana väistyä
  2. (genetiikka)resessiivinen
  3. aktiivin preesensin partisiippi verbistä väistyä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.recessive

Esimerkkilauseet

Hänhän oli uskonut varmasti, että sinä päivänä, jolloin hän oli saava Kristiinan aviovaimokseen, omakseen Jumalan ja ihmisten edessä — sinä päivänä oli kaikki paha väistyvä hänen elämästään niin tyystin, että hän unohtaisi sellaista koskaan olleenkaan.
— Sigrid Undset, Kristiina Lauritsantytär II Emäntä
Hänen selkänsä oli viidakkoon käännettynä, joten hän ei nähnyt ruohon väistyvän eikä sen välitse kurkistavia villejä kasvoja.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzanin paluu
Myöhemmin hän kertoi pysyvänsä puolueessa, mutta väistyvänsä sen luottamustehtävistä vuoden lopussa.
— Wikipedia: Minna Lintonen

Englanninkieliset vastineet

  • recessional
  • recessive

Esiintymistiheys

1 551 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
2.0
Wikipedia
0.6
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviväistyvä
Genetiiviväistyvän
Partitiiviväistyvää
Essiiviväistyvänä
Translatiiviväistyväksi
Inessiiviväistyvässä
Elatiiviväistyvästä
Illatiiviväistyvään
Adessiiviväistyvällä
Ablatiiviväistyvältä
Allatiiviväistyvälle
Abessiiviväistyvättä

Riimit

-æistyʋæ

Kaikki riimit

Lähteet