vää­ris­te­li­jä

substantiivi/ˈʋæːristelijæ/
Jaa

Johdettu sanasta: vääristellä

Merkitys

  1. henkilö, joka vääristelee

Esimerkkilauseet

Vanha Leubelfing riuhtoi poikansa vasempaa kättä ja valitti: »tahdotko tehdä minusta, kunniallisesta miehestä, kuninkaan silmissä valehtelijan ja vääristelijän?» Ja tyttö taas puristi hänen oikeata käsivarttaan huudahtaen närkästyneenä: »tahdotko pelkuruudellasi saattaa isäni mainehikkaan nimen häpeään?»
— Conrad Ferdinand Meyer, Munkin häät
Nälhuuti oli tunnettu sukkelasanaiseksi vääristelijäksi ja oli monta kertaa saanut muistutuksia valehtelemisesta.
— Väinö Kataja, Heinärannan osuusmeijeri
Väittelyn jälkeen pieni katsaus yleisöön riittää osoittamaan, että Vääristelijän oppilaat näyttävätkin nousseen Ateenan johtopaikoille.
— Wikipedia: Pilvet (Aristofanes)

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivääristelijä
Genetiivivääristelijän
Partitiivivääristelijää
Essiivivääristelijänä
Translatiivivääristelijäksi
Inessiivivääristelijässä
Elatiivivääristelijästä
Illatiivivääristelijään
Adessiivivääristelijällä
Ablatiivivääristelijältä
Allatiivivääristelijälle
Abessiivivääristelijättä

Riimit

-elijæ

Kaikki riimit

Lähteet