Merkitys
- 1.soittimen kannessa oleva reikä, jonka kautta ääni kulkeutuu kaikukoppaan
Etymologia
Esimerkkilauseet
Puhallusreikä saatiin näihin alkuperäisiin tinapilleihin aikaiseksi sovittamalla tiiviisti pieni puupala siihen päähän, johon puhalletaan, siten että puupalan yläpuolelle jäi kapea aukko, josta puhallusilma kulkee ääniaukon läpi.
Mallin tunnusmerkkeihin lukeutuvat myös jousisoittimille, kuten viululle, ominaiset kaksi f -ääniaukkoa.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | ääniaukko |
| Genetiivi | ääniaukon |
| Partitiivi | ääniaukkoa |
| Essiivi | ääniaukkona |
| Translatiivi | ääniaukoksi |
| Inessiivi | ääniaukossa |
| Elatiivi | ääniaukosta |
| Illatiivi | ääniaukkoon |
| Adessiivi | ääniaukolla |
| Ablatiivi | ääniaukolta |
| Allatiivi | ääniaukolle |
| Abessiivi | ääniaukotta |
Riimit
-ɑukːo
Kaikki riimit