← E-kirjasto·Projekti Lönnrot nro 3337
Ajan tieto Suomenmaan menoista ja uscost
Petri Aboicus Laurentius
Laurentius Petri Aboicuksen 'Ajan tieto Suomenmaan menoist ja uscost' on Projekti Lönnrotin julkaisu n:o 3337. E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan käytön ja levityksen suhteen.
Tämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.
SYNOPSIS CHRONOLOGIAE FINNONICAE RHYTMICA
eli
AJAN TIETO SUOMENMAAN MENOIST JA USCOST
erinomaisest Suomen Pispoist cungin Kuningan ajall/ Lyhykäisijn rijmein coottu a LAURENTIO PETRI Ab: Pastore Tamm: Syr: 44. Kijttäkäm cunnialisia Miehiä/ ja meidän Isiäm/ yhtä toisens jälkeen. Monda cunnialist työtä on Herra tehnyt heidän cansans. He owat jaloja töitä tehnet. He owat caicki aicanans ollet kijtettäwät/ ja nijncauwan cuin he elit/ suures cunnias pidetyt. He owat rauhas haudatut/ mutta heidän nimens pysy ijancaickisest.
Turusa Prändetty Pietar Hansonilda/ Anno 1658. Suurisucuisen Herran/ H. Ernest Johan Creutzin Wapaherran Casaritzis/ Herran Malmilla ja Tambercoskell/ Udenmaan ja Hämen Maanherran Rackalle Poicaiselle ja perilliselle Suurisucuiselle Juncharille eli nuorelle Herralle H. Ernest Creutzille/ Wapaherralle Casaritzijn/ Perindöherralle Malmijn ja Tambercoskeen. Minun hywälle hollhojalleni nämät yxikertaiset Rijmit nöyrästi dediceran Vudhen Wuoden lahiaxi ja Jumalalda siunausta toiwotan
Laurentius Petri
P. T.
Pispa suuri Suomenmaalle A. Ch:
Papix pandu pacanoille
1. Henrick ensin Engelandist/ 1150.
Sepä seurais tänne Ruodzist Rex Sveci
Corkiat Erick Kuningasta S. Ericus.
Suomeen silloin culkewaista;
Se sitt Suomes cansaa casti/
Suomalaiset vscoon saatti.
Jota pacanat pahax panit/
Taca ajoit/ tyhmäst tapoit. 1151.
Sijhen sian sitt ainian
Toimitt' Jumal toiset pijan. Carolus VII
2. Her Rodolph Wästgötin maalda Canutus.
Opett' sitten Suomen saarta/
Cuurilaisild fangix wietin/
Cuurinmaalla cuoliax lyötin. 1178.
3. Colmas Her Folquinus Ruotzist. Suercherus III
4. Neliäs Thomas Engelandist. Ericus X.
Cosca wuotta sata cului Johannes I.
Sitt cuin Suomeen vsco tuli/ Ericus XI.
Birger Järli jalo Herra
Samoisi se Suomeen kerran/ 1249.
Samois Hämesen huowinensa/
woitti hämen jouckonensa:
Pacanat siel' caicki käänsi/
Uscoon oikiall opill wäänsi;
Hämen linnan lujan rakens/ 1250.
Johon jällen jätti wäkens/ Valdemar.
Cocht sitt Ruotzisa perusti
Suuren Stockholmin kijrusti. 1260.
5. Sitt Pispan oli Wästgötist Bero
6. Nijn Ragvald Östgötist
He Rändämäel haudattin/
Cus' Duomiokircko pidettin.
7. Her Catillus Wästgötist taas Magnus
Oli Pispana Suomen maas. Ladulåås
8. Sitt Her Johan Sigtunasta/
Wietin Upsalaan Suomesta. 1281.
9. Maunus sitten sijrryi sian/ Birgerus.
Cuta caicki kijtit ijan/
Ruscoll' syndyn Pispa Suomeen/
Cosca wihdyi wierax tuonen/
Unicangarell' cannettin/
Turcuun ensimäis haudattin/
Torkil tain pispan ajalla
Woitti caicki Carjanmaalla;
Caicki oikian vscoon käänsi/ 1293.
Wiburihin Linnan wäänsi.
10. Tuli taas Turcuun Her Ragvald
Aiwan oppen Ahwenan maald;
Jonga ajal Wenäläisild/
Häpiällä häjynlajsild
Turcu tuhille poltetin/ 1318.
11. Sitt Her Bengti Upsalasta. Magnus Smeck
12. Jäl Her Hemming samast maasta. Ericus XII
13. Nijn Her Henrick Hermän huonest. Albertus.
14. Johannes Petri jäll Suomest 1370 obijt.
15. Johan Westphali Turusta/
Wihdoin wijsas Wiliasuosta. 1374 obijt
16. Bero Balcki Wehmalainen Margareta.
Jäll oli Pispan Suomalainen/ 1412 obijt
17. Maunus Tawast Mynämäest/ 1412
Hywin syndyn hywäst wäest; Ericus XIII
Tästä Paawi palio piti/
Kuningas cans tätä kijtti. Christoph.
Suomell suurex hywydexi Carolus VIII.
Pysyi pispana wanhaxi. 1452
18. Mestar Oleff saawui sian 1450.
Pijckiön Rungoist pispan tilan/ Christian9
Hywi töitä palio teki/ I
Cuta cuollutt' kijtti wäki. 1460.
19. Sitte Mestar Conrad Bitzi/
Joca opis oli wissi/ Steno Sture
Aniniemen adeleista/ Gub: Regn
Turun Linnan turwaista. 1489 obijt
20. Mestar Maunus Särkilahdest/ 1489
Suomen hywäst Herraswäest/
Ylösotet ylimmäisild/ Johannes II.
Aina kijtet alamaisild.
21. Mestar Lauritz Suuripää 1500
Turculainen wijsas tämä Suanto Sture
Hiliaxens caickein cans oli Gub. Regn.
Juuri Jumalisest cuoli. 1507.
22. Mestar Johan Paraisilda/ 1507.
Sanoi pian ijäist ilda/
Cutta pala rindan painui/
Huikia tuttin calman haju. 1510
23. Her Arwei Kurki Laucosta/ 1510.
Syndynyt suurest sugusta/ Sten. Sture
Oli pispan orjan ajall/ junior R.G
Cosca Juuti julmal tawall Christiern9
Ryösti Ruotzin/ ryösti Suomen; II.
Jumal costi Juutin juonen. Tyrannus.
Nämät caick' ehk cansa castit/ 1521
Paawist cuiteng erimäst estit;
Enä paha palwelit Paawi
Cuin oikiast opist otit waari.
Nyt olcon kijtos Jesuxen/ D Lutherus.
Joca lähet Lutheruxen ! 1517.
Sepä opin selwäst selitt'
Paawin exyxist meit eritt':
Ehk se saarnais Saxalaisill'
culkip' sana Suomalaisill.
Cuin tuli cuuluis Kuningas/
Gösta suur Ruotzin Ruhtinas/ Gustavus I.
Se samoitt' Juutin juonen taan/ 1522.
Wapaht waiwast Suomenmaan/
Opin saatt' oikian maacundans/
Sarnajat selwät seuracundans;
Paawist pahast Ruotzalaiset
Selit sekä Suomalaiset/
Ain Apostolein saarnalla/
Ratk' Lutheruxen tawalla.
Cutta wuotta cuusi cului/
24. Her Martin Skytt pispax tuli; 1528.
Hämesä se Adel asui/
Jonga poica papix paisui.
Waan jo ennen ensimäissä
Lutheruxen oppi täsä
Mestar Pietar Särkilahdest
( Joc' oli tullut Saxast hahdes ) 1522
Oikein opetti Turusa/
Kylis/ Kirkois ja Schoulusa/
Ettei Paawi palwellaisi.
Mutt' ain' Jesust' muistetaisi.
Ja cosc' itze pispa tuli/
Jot' wanha ja nuori cuuli/
Sepä paawist perät erott'
Ruotzis/ Suomes kirkon menot
Tai Lutheruxen tawalla/
Käski messut isänmaalla/
Latinan laulut pojes hajott'
Mungit/ Nunnat vlossamott'
Saarnans lähett' Suomalaisill/
Hämäläisill/ Carjalaisill/
Kijtää Jesust äitin kielell'
Eikä käydä Paawin teillä
Piti waarin Kircoist/ Scholuist/
Menoist pyhist/ luguist/ lauluist/
Cahdexan caunist nuorucaista
Walitz Turust/ Wijburista/
Maille muille matcustaman/
Mestareixi menestymän/
Tarpex suurex Suomalaisill/
Pispan cuiteng culutuxill.
Cosca caicki caunist sääsi/
Lepoon sitte wijmein pääsi. 1550.
25. Mestar Mickel Agricola
Syndyn vlias Udellmaalla/
Turun Schoulmestarix säättin/ 1538.
Sijtä wijmein Pispax wäättin/ 1554.
Suomex kirjoi käänsi pränttijn
Joist' on Usi Testamenti/
Psalmi- Rucous- Käsi-Kirja/
Joit oppiman ole wirjä.
Cosca Wenäjäldä palais/
Picaiseld tääld pojes halais. 1557.
26. Riensi Ruotzist Mestar Petrus, 1558.
Lijaldnimeldä Follingus,
Sepä Suomes hywäx luultin/
Jopa cohta pahax cuultin:
Tätä cansaa se cadetti/
Aiwan palion ain ahnetti.
Cuin pääl cauwan cannettin/
Wirca toisell annettijn; Eric9 XIV.
Jona wuonn' weljexet sodit/ 1563.
Erich/ Johan yhten otit.
27. Paulus Juusten jalo miesi/
Turun/ Wijburin tawat tiesi;
Turcuun tai Wijburist tuli/ 1563.
I. Cusa Pispan ensimmäis oli. 1554.
Wenäjäll waeldaan pandin/ Johannes III.
Cusa pahoin cansa mendin:
Wuotta colme fangiutta
Kärsei cowa angarutta.
Tuli tai wijmein Turcuhun
Cuoli sielä sijt sulcuhun. 1576.
Sitt oli suuri yskäwuosi/ 1580.
Jona monda Suomes cuoli.
28. Sitte Pispa Laitilasta/ 1583.
Papin poica Pappilasta/
Mestar Erich Erikin poica/
Joca opis oli oikia;
Miehex se cuin selwäx nähtin/
Kuningas Johald adelix tehtin.
Kirjoitti se caunin kirjan/ 1594
Suomenkielisen Postillan, Sigismundus.
Catechismuxen/ ja muuta/
Joisa on wanha ja uutta.
Tain aialla rutto Suomes/ 1588.
Lickui liki joca huones. 1603
Turcu paloi tupinensa/ 1593.
Kirco kempi Kelloinensa. 1600 Carol IX.
Nuja sota sitten oli. 1597
Claus Fläming cansa kuoli.
Hertu Carlei tuttin tuimax. 1599.
Adelill monell surkiax surmax.
Sitte haikia hallawuosi 1601
Tuotti monda tuonen luoxi.
Jään sulut weit Turun sillan. 1612.
Walke poltti Turun Linnan. 1614.
Pyrstö tähti ilmenepi. 1618. Gust:
Auring armas pimenepi. 1621 Adolp.
Keisar alca Saxan sodan/ 1618
Saatta monell cuoleman cowan.
Gösta Adolph woitti Rijan/ 1621
Sijrryi sieldä Pryssijn pian: 1626.
Waan jo ennen Wenäläisild
Saatti rauhan alamaisill. 1611
Mätäjärwi paloi Turus. 1624.
Pispan cuollost oldin surus. 1625.
Pispat wijsaat Wijburis olit/
Jotca Herras elit/ cuolit:
II. Mestar Erich Härkäpä Suomest 1578 obijt
III. Mestar Oleff Elimäest.
29. Turcuun Ruotzist Rothovius, 1627
Mestar Isachi Smolandus.
Uro vlias/ taitawa tawois/
Oikia opis/ selkiä sanois/
Joca Pispax luodun luotu/
Pappei paneman Suomeen suotu.
Sepä Suomest surun piti/
Sitä kirjatoingin kijtti.
CorkianSchoulun/ Gymnasiumin, 1630.
Toimitt Turcuun caiket caunin.
Sitt Her Pietar Brahen awust/
Drotningin Christinan armost/ Christina.
Academian Suomen saatti/ 1640.
Kirjain pränttäjän Turcuun tuotti. 1642.
Ah mun armast Isänmaata/
Sangen suloist Suomen saarta!
Ei sill' mennä Saxan wesill/
Oppi corke coton käsill.
IV. Mestar Niles Wijburijn wielä 1628.
Tuli Pispax tain ijällä.
V. Mies wijsas Mestar Gabriel 1630.
Oli sitten Pispana siel;
Turus toimell Teinei opett/
Pispan' pian ikäns lopett/ 1641
VI. Mestar Pietar Biugge jällen/
Pispax pandu maalle sillen;
Herra hywä Hämäläisill/
Kelpais tai cans Carjalaisill. 1656 obijt
Suuri Gösta Saxaan saawui. 1630.
Siellä suurest woitost caadui 1632.
Rutto Turus oli tuikia 1629.
Surma silmäin edes surkia 1630.
Juthi wiecas wielä sodei. 1644.
Hädäs rijdan rieten sowei. 1645.
Jumal sowinnon Saxast annoi/ 1648.
Keisar cowan walan wannoi.
Sitt oli callis catowuosi/ 1649.
Moni näliän hädäs huusi/ 1650.
Mutt' tai Pispa Birgerin poica
Kirckoi corjais joca aica/
Turun Kirckon caunijst caunist/
Caton caiken waskell wahwist/ 1644.
Hywin eli/ Hywin opett/
Hywäst wijmein ikäns lopett 1652.
Cuin tätä Suomi suurest suri/
Andoi Jumal armost juuri
30. Doctor Eskell Petraeuxen/ 1652.
Ruotzis syndynen/
suomeen suostunen
Teineil Turus Ramatut pyhät 1629.
Tai kyll tutkei kirjat hywät.
Turculaisi kirkoherran/ 1634.
Opett' oikein monin kerran.
Biblian Suomex tulkitz Suomel/ 1642.
Caikell hywäx Herran huonel.
Andoi monda muuta pränttijn/
Joilla wireydens näytti.
Ett näin wirastans warin piti/
Sill oli Pispax tuleman witi.
Olip oike opettaja/
Siweyten totuttaja.
Eij se rämeill' räyhäille/
Eikä juopun juomingeille.
Christin itzens waeldaan anda/ 1655
Orpanellens crunun canda. Carol Gust
Paloi Turun Iso puoli/ 1656.
Jota monen sydän cuoli.
Cuin puoltoista wuotta cului/ 1657.
Pispan Hengi rinnoist riutui/
Ah tät' aica/ aica camall'/
Waiwat monet monell tawall':
Tauti tappa taitawat/
Sota waiwutta waldiat:
Puolacat puskiat wäijy meitä/ 1655.
Keisar/ mond muut autta heitä. 1657.
Wenäläinen wielä sitten/ 1656.
Läpi käy maita läpimitten/
Miehet/ Waimot monell murhall
Suretta/ surma surkial surmall.
Rutto Ruotzis/ Suomes/ Kesois 1657.
Rijas/ Narwas/ Wijburis/ Wirois.
Juthi juonicas wielä soti/ 1657.
Wälis sopi/ wälis oti:
Hollandikin hoila wedel 1658.
Ollek wara mennä merel.
Brandeburi caiket cansa 1658.
Ahkeroidze Ruotzi ansan.
Ach cuing saartan saarta tätä
Mones paicas näky hätä:
Sota surma/ tauti tappa/
Ket eij wijmein kijnni nappa:
Cuules cuiteng suomi culda/
Sanomat sanon/ muista mulda:
Turcuun tulos HErran tuomast
31. Doctor Jöns Jumalan suomast/
Pispax walitt' Waldialda/
Carl culuisald Kuningalda
Taitawa tai Ruotzin Dalist
Parhax arwatt' pappein parist/
Suotu Pispax suomalaisill/
Pappein pääxi Pohjalasill:
Nincuin enneng täällä tuttin/
Cuin Academia aljettin/
Tänne tuli Professorixi/ 1640
Täällä tehtin Doctorixi/ 1649.
Ett' oli wiriä wirasansa/
Corkeest oppen' opisansa/
Tääldä cutzuttiin cuuluisaan 1649.
Upsalan Academiaan,
Sielä nytt Pispaxi tehtin/ 1658.
Sieldä jällens suomeen sijrtin.
Iloitz Wijburikin wielä/
Pispa sinull tulos tiellä/
VII. Mestar Niles Nycopensis, 1658.
Tai Professor Aboensis,
Hurskas ja oikein oppenut/
Kirjans kyll kijsten lukenut:
Ota waari/ tottel händä/
Oikel tiell' se sinua wäändä.
Herra hurscas hywä Isä/
Armos heille luja lisä/
Ett he wirjät wirasansa/
Nuhtettomat neuwoisansa/
Laumaas tääl caunijst caitzisit/
Oikial tiellä talutaisit:
Wahwist heit hurscai holhoman/
Nurioita nuhteleman:
Warjel waarast wainoitten/
Kirwot kimbust kiuckuitten:
Engeleilläs heitä holhoel/
Köyhä Christicundans suojel/
Ett pyhydes pysytäisin/
Pahudest pois poikettaisin.
Isä armias auta wielä/
Älä köyhild apu kiellä/
Aset' taudit/ sowit' sodat/
Poista pääldäm warat cowat.
Culje cuuluisa Kuningas/
Ruotzin Crunattu Ruhtinas/
Carle Gösta caunucoinen
Sangar sangen woimalinen
Puske puskeit puolacoita/
Jumi Juthei juonicoita/
Hajot' hahdet wihollisten/
Wieckain wesil olewaisten
Tule turwax tuocalaisten/
Suomalaisten Carialaisten/
Carcot cauwas Wänäläiset/
Häwit' häpiäll häjynlaiset/
Wiholliset caicki caada
Rijdast meille rauha saata.
Että Ruotzis/ Wijburis/
Wirois/ Suomes suures/ kylis/ Kircois/
Olisit oikiat opettajat/
Opin oikian selittäjät.
Pidä pispat/ papit meille
Ojendamas oikeil teille/
Joiden awull vscon cautta/
Jesus tääld' taiwaiseen auta.
Anna Herra Rauha caikille maacunnille/
Onni ja terweys cullakin sädylle.