1600-luku

Lääkärin ja oppineen 1600-luvulla kirjoittama tutkielma pohtii uskonnon, tieteen ja filosofian yhtymäkohtia. Teos käsittelee suvaitsevaisuutta, kuolemaa ja kristillistä vakaumusta yhdistäen oppineisuutta ja henkilökohtaista pohdintaa.

Bunyanin kuuluisa kristillinen allegoria kuvaa Kristitty-nimisen miehen vaellusta Turmeluksen kaupungista kohti Taivaallista kaupunkia. Matkan varrella hän kohtaa monia koettelemuksia, kuten Epäröimisen suon ja Turhuuden markkinat, sekä vertauskuvallisia hahmoja, jotka joko auttavat tai vaikeuttavat hänen hengellistä matkaansa.

Espanjalainen aatelismies menettää järkensä luettuaan liikaa ritariromaaneja ja päättää itse ryhtyä vaeltavaksi ritariksi. Yhdessä aseenkantajansa Sancho Panzan kanssa hän ratsastaa halki Espanjan kohdaten mielikuvituksellisia vaaroja, kuten jättiläisiksi luulemiaan tuulimyllyjä.

Ranskalainen 1600-luvun murhenäytelmä kertoo nuoresta sankarista Rodrigosta, joka joutuu valitsemaan suvun kunnian ja rakkauden välillä. Näytelmä perustuu espanjalaisen kansallissankarin El Cidin elämään ja on suomennettu loppusoinnullisin aleksandriinisäkein.

1500-luvun Ranskan hoviin sijoittuva psykologinen romaani kuvaa nuoren aatelisnaisen sisäistä kamppailua velvollisuudentunnon ja intohimon välillä. Se tarkastelee hovielämän juonitteluja sekä päähenkilön pyrkimystä säilyttää hyveellisyytensä ja mielenrauhansa vaikeiden valintojen edessä.

Vuonna 1658 julkaistu riimikronikka esittelee Suomen historian vaiheita, kristinuskon leviämistä sekä piispojen ja kuninkaiden tekoja. Teos on kirjoitettu lyhyin säkein ja se etenee kronologisesti keskiajalta 1600-luvulle saakka.

Filosofinen teos tarkastelee lasten kasvatusta, luonteen kehittämistä ja oppimista. Locke painottaa lapsen mielen muovautuvuutta, järjen käyttöä, itsekuria sekä fyysisen terveyden merkitystä matkalla vastuulliseen aikuisuuteen. Ohjeet kattavat niin fyysisen hoidon, moraalisen kasvatuksen kuin opinto-ohjelmankin.

Yksinäytöksinen ilveilys kertoo iäkkäästä Sganarellesta, joka suunnittelee avioliittoa nuoren Dorimenan kanssa. Epäilysten vallassa hän hakee neuvoja filosofeilta, mutta huomaa pian perääntymisen olevan mahdotonta morsiamen veljen vaatiessa lupausten täyttämistä väkivallan uhalla.

Klassinen komedia uskonnollisesta teeskentelijästä, joka onnistuu hurmaamaan varakkaan Orgonin ja asettumaan tämän kotiin. Perhe yrittää paljastaa huijarin todelliset aikeet ennen kuin tämä vie heidän omaisuutensa ja kunniansa.

Molièren klassinen komedia pilkkaa 1600-luvun Ranskan teennäistä oppineisuutta ja salonkikulttuuria. Porvarisperheen naisten pakkomielle filosofiaan ja runouteen aiheuttaa kotona ristiriitoja, kun perheen isä ja tytär yrittävät pitää kiinni arkijärjestä ja aidoista tunteista.

Molièren klassinen komedia kuvaa Alcestea, joka halveksii aikansa seurapiirien teeskentelyä ja korruptiota. Hän vaatii ehdotonta rehellisyyttä, mutta joutuu ristiriitaan omien periaatteidensa ja rakkauden välillä.

Arnolphe yrittää turvata aviollisen onnensa kasvattamalla nuoresta Agnèsista itselleen täydellisen, maailmasta tietämättömän vaimon. Viisinäytöksinen huvinäytelmä seuraa, kuinka nuoren naisen heräävät tunteet ja rakkaus Horaceen murentavat holhoojan tarkkaan varjellut suunnitelmat. Teos on pistävä satiiri aikansa avioliittokäsityksistä ja naisen asemasta.

Vauhdikas kolminäytöksinen komedia seuraa neuvokasta Scapin-palvelijaa, joka punoo monimutkaisia juonia auttaakseen nuoria rakastavaisia. Teos hyödyntää commedia dell'arten perinteitä ja pilkkaa ahneita isiä nokkelan sanailun ja farssimaisten tilanteiden kautta.

Molièren klassikkokomedia kertoo halonhakkaaja Sganarellesta, joka päätyy vaimonsa koston vuoksi esiintymään lääkärinä. Farssi pilkkaa 1600-luvun lääketiedettä ja kuvaa nokkelia juonia, joilla rakastavaiset yrittävät saada toisensa isän vastustuksesta huolimatta.

Satiirinen komedia kertoo Harpagonista, sairaalloisen pihistä miehestä, joka rakastaa rahojaan enemmän kuin lapsiaan. Harpagonin itaruus ja avioliittosuunnitelmat aiheuttavat jatkuvia väärinkäsityksiä ja riitoja hänen perheensä ja palvelijoidensa keskuudessa.

Klassinen kertomus ovelasta kissasta, joka auttaa köyhän isäntänsä rikkauksiin ja kuninkaan suosioon. Saappaat jalkaan saanut kissa käyttää oveluuttaan tehdäkseen myllärin pojasta vaikutusvaltaisen kreivin.

Antiikin mytologiaan perustuva runomittainen murhenäytelmä kertoo kuningatar Phaidran tuhoisasta ja kielletystä rakkaudesta poikapuoltaan Hippolytosta kohtaan. Tragedia käsittelee syyllisyyttä, kohtaloa ja hallitsematonta intohimoa kuningas Theseuksen hovissa.

Kokoelma ranskalaisen aatelisen mietelmiä, jotka tarkastelevat ihmisluontoa ja sen vaikuttimia. Teos esittää, että ihmisen toimintaa ohjaa usein peitelty itsekkyys ja itserakkaus. J. V. Lehtosen suomentama laitos sisältää johdannon, joka asettaa ajatukset historialliseen ja moraaliseen viitekehykseen.

Kalevalamittainen runoelma kertoo Jeesuksen elämäntarinan syntymästä ja opetuksista aina ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen saakka. Teos on jaettu lähes kolmeenkymmeneen osaan, jotka seuraavat tarkasti raamatullisia tapahtumia. Se kuuluu suomenkielisen kirjallisuuden varhaisiin klassikoihin.

Ikääntyvä Britannian kuningas jakaa valtakuntansa tyttäriensä kesken näiden mairittelevien rakkaudenosoitusten perusteella. Sokea luottamus johtaa perhesiteiden murenemiseen, petokseen ja kuninkaan mielen järkkymiseen nummella raivoavan myrskyn keskellä.

Shakespearen tragedia roomalaisesta sotapäälliköstä Cajus Marciuksesta, joka saa lisänimen Coriolanus valloitettuaan volskilaisten kaupungin. Palattuaan Roomaan hän ajautuu välirikkoon kansan ja tribuunien kanssa, mikä johtaa maanpakoon ja kostonhimoiseen liittoutumiseen entisten vihollisten kanssa.

Venetsialainen kauppias Antonio takaa ystävänsä lainan ankaralla sopimuksella. Kun velkaa ei voida maksaa, lainanantaja Shylock vaatii hyvitykseksi naulan lihaa velallisen rinnasta. Tarina huipentuu oikeudenkäyntiin, jossa punnitaan lakia, armoa ja uskollisuutta.

Shakespearen myöhäiskauden näytelmä sijoittuu muinaiseen Britanniaan ja Italiaan. Se kertoo kuningas Cymbelinen tyttärestä Imogenista, tämän salaisesta avioliitosta, uskollisuuden koettelemisesta sekä kadonneista kuninkaallisista perillisistä. Teos yhdistelee tarunomaisia aineksia, väärinkäsityksiä ja poliittista jännitettä roomalaisten ja brittien välillä.

Shakespearen tragedia kertoo anteliaasta ateenalaisesta ylimyksestä, joka tuhlattuaan omaisuutensa ystäviinsä joutuu näiden hylkäämäksi. Petetty Timon katkeroituu syvästi, erakkoituu metsään ja alkaa vihata koko ihmiskuntaa. Näytelmä tutkii rikkautta, kiitollisuutta ja ihmisluonnon raadollisuutta.