Historia: antiikki

Teos sisältää elämäkertoja antiikin Rooman merkittävistä valtiomiehistä, sotapäälliköistä ja keisareista. Kirjoittaja kuvaa historian suurmiehiä Scipiosta Marcus Aureliukseen painottaen heidän persoonallisuuttaan ja tavoitteitaan pelkkien valtiollisten saavutusten sijaan.

Ciceron kuuluisa puolustuspuhe runoilija Archiaan kansalaisoikeuksien puolesta. Teos tunnetaan erityisesti sivistyksen, kirjallisuuden ja humanististen tieteiden ylistyksestä, jota puhuja pitää tärkeänä osana valtiomiehen elämää ja arvokasta yhteiskuntaa.

Antiikin tunnetuimpiin kuuluva puhe on Demostheneen puolustus omasta poliittisesta toiminnastaan ja Ateenan vapaudesta Makedonian valtaa vastaan. Teos sisältää suomentajan laatiman historiallisen johdannon sekä selityksiä puheen taustoista ja antiikin Kreikan valtiosuhteista.

Gottlundin historiallinen tutkimus analysoi antiikin roomalaisen historioitsija Tacituksen kirjoituksia suomalaisista. Teos pyrkii valaisemaan suomalaisen kansan muinaishistoriaa ja tarkastelee heidän rooliaan Pohjoismaiden varhaisimpina asukkaina ennen skandinaavista kansainvaellusta.

Romaani sijoittuu 1800-luvun lopun rannikkokaupunkiin, jossa hiipuva purjelaivakausi ja nouseva teollisuus kohtaavat. Tarina seuraa sukuyrityksen perijää, joka joutuu valitsemaan varallisuuden ja aidon rakkauden välillä taloudellisten paineiden ja perinteiden puristuksessa.

Hagmanin teos käsittelee Amerikan mantereen historiaa esikolumbiaanisista sivilisaatioista aina 1800-luvun lopulle saakka. Kirja käy läpi löytöretket, siirtokuntien perustamisen, vapaussodan ja Yhdysvaltain sisällissodan vaiheet sekä maanosan asuttamisen eri vaiheet.

Antiikin Kreikan historioitsijan teos tutkii kreikkalaisten ja muiden kansojen välisten sotien syitä sekä kuvaa eri kulttuurien tapoja ja vaiheita. Ensimmäiset kaksi kirjaa syventyvät erityisesti persialaisten ja egyptiläisten historiaan, myytteihin sekä maantieteeseen. Esitys pohjautuu kirjoittajan tekemiin tutkimusmatkoihin ja keräämiin kertomuksiin.

Antiikin historiankirjoituksen perusteos kuvaa Persian valtakunnan laajentumista ja sen käymiä sotia kreikkalaisia kaupunkivaltioita vastaan. Teos sisältää historiallisten tapahtumien ohella runsaasti maantieteellisiä tietoja sekä yksityiskohtaisia kuvauksia eri kansojen tavoista ja uskomuksista. Se on ensimmäinen laaja yritys selvittää menneisyyttä tutkimuksen ja havaintojen avulla.

Herodotoksen klassikkoteos tarkastelee Persian valtakunnan laajentumista ja antiikin maailman tapahtumia. Kirjat III–VI sisältävät kuvauksia Kambyseen Egyptin-valloituksesta, Dareios I:n hallintokaudesta sekä varhaisista yhteenotoista kreikkalaisten ja persialaisten välillä.

Novelli kertoo nuoresta paronista, jonka elämä muuttuu hänen hankittuaan Kleopatraa esittävän patsaan. Tarinassa menneisyyden muistot Pariisista ja salaperäinen Virginia kytkeytyvät antiikin kuningattaren kohtaloon.

Viisinäytöksinen historiallinen näytelmä sijoittuu antiikin Roomaan ja Juudeaan vuosina 68–81. Teos kuvaa Jerusalemin hävitystä, Rooman sisäisiä valtataisteluita sekä keisari Vespasianuksen ja hänen poikiensa Tiituksen ja Domitianuksen vaiheita.

Nelikohtauksinen raamatullinen näytelmä pohjautuu apokryfikirjojen kertomukseen Judithista, joka pelastaa Israelin kansan assyrialaisten piiritykseltä. Kalevalamittaan kirjoitettu teos kuvaa leskivaimon rohkeutta ja neuvokkuutta sotapäällikkö Holoferneen leirissä.

Kulttuurihistoriallinen esseekokoelma tarkastelee Rooman keisareita heistä säilyneiden marmoripatsaiden ja rintakuvien kautta. Teoksessa yhdistyvät taidehistoriallinen analyysi ja psykologiset henkilökuvat antiikin suurmiehistä kuten Caesarista, Augustuksesta ja Nerosta.

Shakespearen historiallinen murhenäytelmä kertoo Rooman valtiomies Marcus Antoniuksen ja Egyptin kuningatar Kleopatran intohimoisesta suhteesta. Teos kuvaa valtataistelua Rooman valtakunnassa sekä rakkauden ja velvollisuuden välistä ristiriitaa, joka johtaa lopulta traagiseen loppuun.

Lyhennetty suomennos Snorri Sturlusonin Heimskringla-saagasta sisältää kertomuksia Norjan muinaisista kuninkaista, kuten Harald Kaunotukasta ja Olavi Trygvenpojasta. Kokoelma yhdistää historiallisia tapahtumia ja muinaisia taruja valottaen Norjan kansan varhaisvaiheita ja skandinaavista mytologiaa.

Antiikin historioitsija Tacituksen kirjoittama elämäkerta kertoo hänen appensa Gnaeus Julius Agricolan vaiheista ja toiminnasta Rooman Britannian-valloituksessa. Teos sisältää kuvauksia saaren maantieteestä, sota-operaatioista ja Agricolan urasta eri keisarien alaisuudessa. Se on historiallinen lähde ensimmäisen vuosisadan lopun tapahtumista.

Tacituksen merkittävä etnografinen teos kuvaa ajanlaskun alun germaanisten kansojen alkuperää, elintapoja ja yhteiskuntaa. Kirjoitus vertaa germaanien alkukantaista moraalia Rooman valtakunnan silloiseen tilaan.

Elämäkerta kuvaa Gautama Buddhan vaiheita syntymästä ja ylellisestä hovielämästä aina luopumiseen, valaistumiseen ja opetustyöhön asti. Japaninkielisestä alkuteoksesta suomennettu teos esittelee buddhalaisuuden perustajan elämäntarinan ja siihen liittyvät tärkeät tapahtumat.

Antiikin historiankirjoituksen perusteos kuvaa Ateenan ja Spartan välistä sotaa vuosina 431–404 eKr. Kirjoittaja pyrkii tarkkaan selostukseen sotatapahtumista, poliittisista puheista sekä ruttoepidemiasta. Teksti loi pohjan tieteelliselle historiantutkimukselle keskittymällä inhimilliseen toimintaan ilman mytologisia selityksiä.

Historiallinen elämäkerta Egyptin kuningatar Kleopatran elämästä ja hallituskaudesta. Teos tarkastelee Kleopatran poliittista toimintaa, suhteita Julius Caesariin ja Markku Antoniukseen sekä pyrkimyksiä puolustaa Egyptin valta-asemaa Rooman laajentumisen keskellä.

Yliopistollinen väitöskirja tutkii suomalaisten ja heimo-kansojen historiallisia juuria sekä muinaista asuinaluetta. Teos käsittelee kieli- ja kansatieteellisiä teorioita suvun alkuperästä Lounais-Aasiassa sekä suhteita muihin muinaisiin kansoihin, kuten hunneihin ja skyytteihin.