Muu historia

Elämäkerrallinen esitys Elias Lönnrotin elämänvaiheista ja saavutuksista. Muistopuheen pohjalta laajennettu teksti kuvaa Lönnrotin työtä kansanrunouden, kielen ja tieteen parissa sekä hänen merkitystään suomalaiselle kulttuurille.

August Ahlqvistin laatima elämäkerrallinen luonnos Elias Lönnrotista perustuu muistopuheeseen, jonka tekijä piti Helsingin yliopistossa toukokuussa 1884. Kirjoitus tarjoaa tiiviin kuvauksen Lönnrotin elämäntyöstä ja persoonallisuudesta pian suurmiehen kuoleman jälkeen.

Juhani Ahon toimittama kokoelma sisältää kertomuksia, runoja ja historiallisia otteita Suomen menneisyydestä. Teos yhdistelee kansanperinnettä, muinaistaruja ja historiankuvauksia esihistoriasta aina keskiajalle ja kristinuskon tuloon saakka.

Historiallisia kuvauksia ja kertomuksia sisältävä teos keskittyy Suomen keskiaikaan. Kokoelma valottaa muun muassa ristiretkiä, linnojen rakentamista sekä merkittävien kirkonmiesten ja hallitsijoiden vaiheita Hämeessä ja Karjalassa.

Juhani Ahon muistelmateos kokoaa yhteen kirjoituksia ja havaintoja hänen yli neljännesvuosisadan kestäneeltä uraltaan sanomalehtimiehenä. Tekstit sisältävät kuvauksia valtiopäiviltä, matkoilta eri puolilta Suomea sekä pohdintoja toimittajan työn merkityksestä ja yhteiskunnallisista aatteista 1800-luvun lopulla.

Kuvauksia lestadiolaisuuden eli hihhulilaisuuden noususta ja vaikutuksesta Itä-Suomessa 1800-luvun lopulla. Ahrenberg tarkastelee liikkeen oppia, intohimoisia kokouksia sekä uskonnollisen herätyksen ja muun yhteiskunnan välisiä jännitteitä.

Historiikki käsittelee Suomalaisen teatterin alkuvaiheita ja suomenkielisen oopperan syntyä vuosina 1872–1879. Teos ky lpi ensimmiset nytntkaudet, teatterin perustamiseen liittyneet haasteet sek Kaarlo ja Emilie Bergbomin tyn kansallisen nyttmtaiteen kehityksess.

Teoksen kolmas osa tarkastelee suomalaisen teatterin nousukautta vuosina 1879–1893. Kirja valottaa näytäntökausien tapahtumia, puhenäyttämön kehitystä sekä teatterimaailman vaikuttajien, kuten Kaarlo Bergbomin ja Ida Aalbergin, työtä suomenkielisen näyttämötaiteen vakiinnuttamisessa.

Kolmas osa elämäkerrallisten esseiden ja muistelmien sarjaa sisältää kuvauksia suomalaisista sivistyssuvuista ja kulttuurivaikuttajista, kuten Z. Topeliuksesta ja Kaarle Jaakko Gummeruksesta. Teos koostuu juhlapuheista ja henkilöhistoriallisista katsauksista, jotka valottavat 1800-luvun aatehistoriaa ja yliopistoelämää.

Neliosaisen historiateoksen avausosa käsittelee suomalaisen teatterin esivaiheita ja perustamista vuonna 1872. Kirjassa tarkastellaan näyttämötaiteen kirjallisia edellytyksiä sekä Emilie ja Kaarlo Bergbomin työtä teatteritoiminnan käynnistämisessä. Teos pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämään laajaan aineistoon.

Aspelin-Haapkylän muistelmateos sisältää esseitä ja henkilökuvia suomalaisista kulttuurivaikuttajista. Kirjoitukset käsittelevät muun muassa Aleksis Kiven elämää ja tuotantoa, taidemaalari Albert Edelfeltiä sekä toimittaja August Hagmania.

Neliosaisen teatterihistoriikin päätösosa käsittelee suomalaisen teatterin vaiheita vuosina 1893–1905. Teos kuvaa Kaarlo ja Emilie Bergbomin johtajakauden loppua, Kansallisteatterin toimintaa sekä merkittäviä näyttelijöitä ja esityksiä. Mukana on myös tietoja teatteritalon rakentamisesta ja taloudesta.

Kirjoittaja kertoo lapsuusmuistoihinsa ja paikalliseen perinteeseen pohjautuen Keski-Hämeen ja erityisesti Padasjoen kansantavoista 1800-luvulla. Teos sisältää tietoja vuotuisjuhlista, uskomuksista, häätavoista sekä paikallisesta arjen historiasta.

Ensimmäinen suomenkielinen esitys Suomen historiasta muinaisuudesta alkaen. Teos laadittiin Elias Lönnrotin aloitteesta ja julkaistiin alun perin Mehiläinen-lehden osina. Se käy läpi maan vaiheita ja historiallisia tapahtumia tukeutuen aikansa lähteisiin.

Teos sisältää historiallisia ja kansatieteellisiä tutkimuksia Pohjois-Suomesta, erityisesti Perämeren rannikolta. Se käsittelee muun muassa paikannimien alkuperää, maankohoamisen vaikutuksia sekä paikallista kansanperinnettä ja muinaismuistoja.

Maantietoa ja tähtitiedettä käsittelevä teos tarkastelee maapallon luonnonilmiöitä sekä Venäjän valtakunnan maantiedettä. Kirja opastaa lukijaa ymmärtämään taivaankappaleiden liikkeitä ja esittelee yksityiskohtaisesti myös Suomen vesistöalueita.

Kielitieteilijä ja kansatieteilijä Kai Donnerin matkakuvaus tutkimusretkiltä Siperiaan vuosina 1911–1914. Teos kertoo elämästä samojediheimojen parissa ja kuvaa heidän tapojaan, uskomuksiaan sekä pohjoisen alueen karuja luonnonoloja.

Finnen kokoama teos sisältää tunnettujen historiallisten henkilöiden, kuten Jean-Jacques Rousseaun ja Jonathan Swiftin, kirjoittamia rakkauskirjeitä. Kokoelma tarjoaa välittömän näkymän menneisyyden suurhenkilöiden tunne-elämään ja heidän tapaansa ilmaista kiintymystä. Mukana on myös lyhyitä elämäkerrallisia tietoja kirjeiden laatijoista.

Kansatieteellinen ja historiallinen yleiskatsaus maailman kansoihin, niiden tapoihin, uskontoihin ja vaiheisiin. Teos kuvaa ihmiskunnan kehitystä ja eri kansaryhmiä 1800-luvun puolivälin näkökulmasta tukeutuen raamatulliseen historiaan ja antiikin sivilisaatioihin. Se esittelee eri maanosien asukkaat ja heidän kulttuuriset erityispiirteensä.

Muistelmateos koostuu henkilökuvista ja muistoista kirjailijan kohtaamista aikalaisista. Kirjoituksissa esitellään sekä suomalaisia kulttuurivaikuttajia, kuten Minette Donner ja Fanny Sinebrychoff, että kansainvälisiä tieteen ja taiteen edustajia.

Oppikirja tarkastelee suomalaisen kirjallisuuden kehitysvaiheita muinaisesta kansanrunoudesta 1800-luvulle. Teoksessa käsitellään niin Kalevalaa, uskonpuhdistuksen ajan hengellistä kirjallisuutta kuin Porthanin aikakauden sivistyshistoriaakin. Kirja tarjoaa jäsennellyn katsauksen suomen kielen ja kirjallisen kulttuurin muotoutumiseen.

Varhainen suomalainen keittokirja sisältää ohjeita arkisten ja juhlavien ruokien valmistukseen. Se opastaa myös leipomisessa, juomien teossa sekä ruoka-aineiden säilömisessä. Mukana on sanasto, joka selittää vanhoja ja ruotsinkielisiä ruoanlaittotermejä.

Kirkkoherra Johannes Granön muistelmateos kertoo hänen kuudesta vuodestaan suomalaisten sielunhoitajana Siperiassa 1880-luvulla. Teos kuvaa matkoja eri siirtokuntiin, suomalaisten siirtolaisten elämää, paikallisia kansoja ja Siperian luonnonoloja.

Harvan teos tarkastelee permalaisten eli syrjäänien ja votjakkien perinteistä uskontoa. Se käsittelee muun muassa vainajien palvontaa, erilaisia uhripaikkoja kuten kualaa ja ludia sekä luonnonhaltioita ja maanviljelysjuhlia. Teos pohjautuu historiallisiin lähteisiin ja kansatieteellisiin havaintoihin.