Nobel-palkitut

Ensimmäisenä alkuperäisenä suomenkielisenä pienoisromaanina pidetty teos kuvaa pappilan hyveellisen Lovisa-piian ja talonpoika Paavon välistä rakkautta. Tarina sijoittuu 1800-luvun alkupuolen maaseudulle ja sisältää aikakaudelle tyypillistä moraalista pohdintaa suomalaisten elämäntavoista ja raittiudesta.

Ahlgrenin romaanissa poika odottaa rautatieasemalla vuosia poissa ollutta äitiään ja pohtii heidän välistään vierautta sekä äitiyden asettamia vaatimuksia. Teos käsittelee äidin ja pojan välistä etäistä suhdetta ja siihen liittyviä tunteita. Se on koottu ja viimeistelty kirjailijan kuoleman jälkeen hänen jättämiensä muistiinpanojen pohjalta.

Nobel-palkitun norjalaiskirjailijan novellikokoelma sisältää kertomuksia maaseudun elämästä, perhesuhteista ja ihmiskohtaloista. Teos kokoaa yhteen kirjailijan tunnettuja talonpoikaistarinoita, kuten nimikertomuksen sekä kertomukset Iloinen poika ja Isä.

Norjalaiseen tunturilaaksoon sijoittuva teos kuvaa säätyeroja ja kansanperinteeseen pohjautuvaa rakkautta. Kertomus seuraa pelimannin tytärtä Aslaugia ja varakkaan perintötilan poikaa, joiden liitto haastaa suvun perinteet ja herättää eloon vanhan morsiusmarssin legendan.

Realistinen draama kertoo kauppias Tjoeldesta, joka yrittää epätoivoisesti salata liiketoimintansa vararikon. Perheen ylellinen elämäntapa ja valheiden verkko joutuvat koetukselle, kun totuus alkaa paljastua ulkopuolisen tutkinnan myötä.

Romaani seuraa Mary-nimistä itsenäistä ja tiedostavaa naista 1900-luvun alun Norjassa. Teos kuvaa päähenkilön suhteita ja valintoja, joissa hän pyrkii säilyttämään itsekunnioituksensa ja integriteettinsä perinteisten yhteiskunnallisten odotusten keskellä.

Norjalaisen nobelistin romaani seuraa kahden ystävyksen elämää kouluvuosista aikuisuuteen. Teos käsittelee uskonnollisen dogmatismin ja tieteellisen maailmankatsomuksen välistä ristiriitaa sekä yksilön moraalisia valintoja ja vastuuta muuttuvassa yhteiskunnassa.

Björnsonin romaani käsittelee kasvatusta, perinnöllisyyttä ja yhteiskunnallisia uudistuksia norjalaisessa rannikkokaupungissa. Keskiössä on Rendalenin koulu, jossa kokeillaan uudenlaisia opetusmenetelmiä suvun menneisyyden varjojen ja paikallisyhteisön epäluulojen keskellä.

Kertomus seuraa köyhän Öyvind-pojan kasvua ja opintietä norjalaisella maaseudulla lapsuudesta nuoreksi mieheksi. Öyvind tavoittelee koulutusta ja parempaa tulevaisuutta voittaakseen puolelleen varakkaan maalaistalon tyttären Marin sekä tämän suvun hyväksynnän.

Björnsonin pienoisromaani kuvaa äidin ja pojan välistä monimutkaista suhdetta sekä suvun menneisyyden vaikutusta yksilön elämään. Teos käsittelee perhesalaisuuksia, perittyä syyllisyyttä ja vaikeita avioliittoja norjalaisessa maisemassa.

Kehitysromaani kertoo Petran kasvusta pienessä norjalaisessa rannikkokaupungissa. Vilkas ja omapäinen tyttö joutuu vastakkain yhteisön odotusten ja uskonnollisten asenteiden kanssa etsiessään kutsumustaan ja tietään näyttämötaiteen pariin.

Neljänäytöksinen näytelmä sijoittuu norjalaiseen pikkukaupunkiin, jossa itsenäinen ja menneisyytensä vuoksi hyljeksitty rouva Falk kohtaa yhteisön ennakkoluuloja. Kun piispan veljenpoika rakastuu rouvan kasvattityttäreen, suvun ja uskonnon asettamat moraaliset vaatimukset joutuvat koetukselle.

Norjalainen maalaiskertomus seuraa aurinkoisella kummulla kasvavan Synnöven ja naapuritalon äkkipikaisen Thorbjörnin varttumista ja kiintymystä. Uskonnollisen kasvatuksen ja kyläyhteisön paineiden keskellä nuoret joutuvat koettelemuksiin ennen mahdollista yhteistä tulevaisuuttaan. Teos on yksi tekijänsä varhaisista talonpoikaiskuvauksista.

Viisinäytöksinen historiallinen näytelmä kuvaa Skotlannin kuningatar Maria Stuartin hallintokauden dramaattisia vaiheita 1560-luvulla. Keskiössä ovat kuningattaren avioliitto lordi Darnleyn kanssa, valtataistelu aatelin ja kirkon välillä sekä sihteeri David Rizzion kohtalo.

Norjalaisen nobelistin romaani kertoo Magnhildista, joka uskoo olevansa tarkoitettu johonkin suureen mutta päätyy onnettomaan avioliittoon karkean satulasepän kanssa. Teos kuvaa naisen sisäistä heräämistä ja pyrkimystä itsenäisyyteen jylhissä vuonomaisemissa.

Hämeen maaseudulle sijoittuva yksinäytöksinen laulunäytelmä. Teos kuvaa ylioppilas Vaarasen ja köyhän kalastajatytön kohtaamista Näsijärven rannalla, yhdistäen kansanlauluja isänmaallisiin pohdintoihin ja säätyjen väliseen vuorovaikutukseen.

Yksinäytöksinen laulunäytelmä sijoittuu Hämeeseen Näsijärven rannalle. Ylioppilas Waaranen saapuu kalastajan mökille ja kohtaa siellä laulavan Anna-tytön, jonka kanssa hän keskustelee elämästä, köyhyydestä ja isänmaasta.

Nobel-kirjailijan teos sijoittuu Sardiniaan ja kertoo vankilasta palaavasta Elias Portolusta. Perinteisessä paimenyhteisössä Elias joutuu kamppailemaan kielletyn rakkauden, syyllisyyden ja uskonnollisen kutsumuksen välillä rakastuessaan veljensä morsiameen.

Italialaisen nobelistin romaani kertoo eläkkeelle jääneestä opettajasta, joka lähtee pitkälle matkalle tapaamaan kasvattipoikaansa. Matkan varrella ja perillä hän kohtaa uusia ihmisiä ja joutuu käsittelemään menneisyyden syyllisyyttä sekä yksinäisyyttä. Teos on kuvaus vanhuudesta ja elämänmuutoksesta.

Sardiniaan sijoittuva romaani kertoo varakkaan Mariannan ja lainsuojattoman Simonen välisestä suhteesta. Teos kuvaa saaren karua luontoa, ikivanhoja perinteitä sekä yksilön taistelua yhteisön tiukkoja normeja ja odotuksia vastaan.

Nuori Eero etsii elämänsä tarkoitusta ja korkeampia ihanteitaan luonnon helmassa. Teosofisvaikutteinen teos kuvaa nuorukaisen sisäistä kasvua, hartaita pohdintoja ja pyrkimystä kohti henkistä totuutta maallisten houkutusten keskellä.

Satiirinen kokoelma, jonka nimikertomus seuraa iäkästä vihanneskauppiasta. Syyttömänä poliisin solvaamisesta vankilaan tuomitun miehen kohtalo paljastaa oikeusjärjestelmän kankeuden ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden.

Satiirinen teos tarkastelee oikeuslaitoksen toimintaa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta vähäosaisen näkökulmasta. Kirja sisältää nimikertomuksen lisäksi kaksi muuta tarinaa, joissa käsitellään lain ja inhimillisyyden suhdetta.

Teos kokoaa yhteen oppineen apotti Jérôme Coignardin filosofisia ja satiirisia mietteitä, joita hänen oppilaansa Jacques Tournebroche muistelee. Keskusteluissa käsitellään kriittiseen sävyyn muun muassa hallintoa, tiedettä, armeijaa ja oikeuslaitosta.