Uskonto ja hengellisyys

Kokoelma kertomuksia ja kuvauksia herännäisyyden ajoilta. Tarinat valottavat uskonnollista liikehdintää, omantunnon kysymyksiä ja ihmiskohtaloita heränneiden keskuudessa 1800-luvun Suomessa. Teos tarkastelee liikkeen vaikutusta niin pappeihin kuin tavalliseen kansaankin.

Viidestä esitelmästä koostuva teos tarkastelee ihmisyyttä sekä tieteen että teosofisen salatieteen näkökulmista. Aiheina ovat muun muassa jälleensyntyminen, järjen synty sekä aistein havaitun ja henkisen maailman väliset suhteet.

Arpiainen kuvaa lähetystyöntekijän ensivuosia Kiinassa 1800-luvun lopulla. Teos tarjoaa havaintoja kiinalaisesta arjesta, uskonnoista, naisen asemasta sekä China Inland Missionin toiminnasta ja boksarikapinasta.

Elämäkerta valottaa runoilija ja pappi Lauri Stenbäckin elämänvaiheita ja hengellistä kehitystä 1800-luvulla. Teos seuraa Stenbäckin opintoja, kirjallista työtä sekä hänen toimintaansa suomalaisen herännäisyyden ja pietismin piirissä.

Lääkärin ja oppineen 1600-luvulla kirjoittama tutkielma pohtii uskonnon, tieteen ja filosofian yhtymäkohtia. Teos käsittelee suvaitsevaisuutta, kuolemaa ja kristillistä vakaumusta yhdistäen oppineisuutta ja henkilökohtaista pohdintaa.

Bunyanin kuuluisa kristillinen allegoria kuvaa Kristitty-nimisen miehen vaellusta Turmeluksen kaupungista kohti Taivaallista kaupunkia. Matkan varrella hän kohtaa monia koettelemuksia, kuten Epäröimisen suon ja Turhuuden markkinat, sekä vertauskuvallisia hahmoja, jotka joko auttavat tai vaikeuttavat hänen hengellistä matkaansa.

Akateeminen väitöskirja vertailee intialaisia ja suomalaisia myyttejä maailman synnystä. Teoksessa tarkastellaan kansanperinteitä, kieliä ja uskonnollisia käsityksiä asettaen Kalevalan ainekset laajempaan vertailevaan yhteyteen.

Seitsemän esitelmän kokoelma tarkastelee salatiedettä käytännöllisenä psykologiana ja henkisenä polkuna. Tekstit opastavat totuuden etsimiseen, itsekasvatukseen sekä teosofiseen maailmankatsomukseen syventymiseen. Teos painottaa yksilön omaa vastuuta ja sisäistä kokemusta henkisen tiedon saavuttamisessa.

Teosofinen tulkinta Suomen kansalliseepoksesta tarkastelee Kalevalaa pyhänä kirjana ja salatieteen lähteenä. Teos availee eepoksen myyttejä, symboleita ja moraalista opetusta Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen tarinoiden kautta.

Kansatieteellinen ja historiallinen yleiskatsaus maailman kansoihin, niiden tapoihin, uskontoihin ja vaiheisiin. Teos kuvaa ihmiskunnan kehitystä ja eri kansaryhmiä 1800-luvun puolivälin näkökulmasta tukeutuen raamatulliseen historiaan ja antiikin sivilisaatioihin. Se esittelee eri maanosien asukkaat ja heidän kulttuuriset erityispiirteensä.

Hengellinen runokokoelma sisältää raamatullisia mukaelmia, kuten Salomonin Korkean veisun ja Psalmeja, sekä runoja kuolemasta. Teos on sovitettu perinteiseen suomalaiseen runomittaan ja se on tarkoitettu laulettavaksi tai kanteleella säestettäväksi.

Romaani sijoittuu 1800-luvun lopun rannikkokaupunkiin, jossa hiipuva purjelaivakausi ja nouseva teollisuus kohtaavat. Tarina seuraa sukuyrityksen perijää, joka joutuu valitsemaan varallisuuden ja aidon rakkauden välillä taloudellisten paineiden ja perinteiden puristuksessa.

Harvan teos tarkastelee permalaisten eli syrjäänien ja votjakkien perinteistä uskontoa. Se käsittelee muun muassa vainajien palvontaa, erilaisia uhripaikkoja kuten kualaa ja ludia sekä luonnonhaltioita ja maanviljelysjuhlia. Teos pohjautuu historiallisiin lähteisiin ja kansatieteellisiin havaintoihin.

Kokoelma uskontotieteellisiä tutkielmia tarkastelee muinaisia maailmankuvia ja myyttisiä symboleja, kuten maailmanpatsasta, Babelin tornia ja elämänpuuta. Harva selvittää uskomusten alkuperää ja vertailee eri kansojen käsityksiä maailmankaikkeuden rakenteesta ja kohtalosta.

Tutkimus saamelaisten uskonnollisista perinteistä, mytologiasta ja maailmankuvasta. Teos käsittelee muun muassa vainajien ja luonnonvoimien palvontaa, seitoja sekä noitien merkitystä yhteisössä. Kirjoittaja tarkastelee uskomuksia ja riittejä suhteessa saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja metsästykseen.

Uskonnonhistoriallinen tutkimus tarkastelee jumalauskon ja haltijauskon alkuperää. Esitys keskittyy erityisesti suomalaiseen väkiuskoon sekä luonnon, eläinten ja sielun suhteeseen kansanperinteessä. Aiheina ovat myös sielu-usko ja eri luonnonvoimien haltijat.

Ruotsalaisen tutkimusmatkailijan Sven Hedinin matkakuvaus Tiibetin-retkeltä, jolla hän kartoitti Transhimalajan vuoristoa. Teos kertoo retkikunnan vaiheista, Tiibetin luonnosta sekä kohtaamisista paikallisten asukkaiden ja uskonnollisten johtajien kanssa.

Ruotsalaisen tutkimusmatkailijan matkakuvaus suuntautuu Tiibetin tuntemattomille seuduille 1900-luvun alussa. Teos kuvaa Transhimalajan vuoriston ylittämistä, kohtaamisia paikallisten asukkaiden kanssa sekä retkikunnan kokemia ankaria olosuhteita ja maantieteellisiä löytöjä.

Pastori Hildénin matkamuistelmat kuvaavat vuonna 1890 tehtyä matkaa Palestiinaan, Syyriaan ja Egyptiin. Teos on ensimmäinen suomalaisen papin kirjoittama matkakertomus Pyhältä maalta uskonpuhdistuksen jälkeen. Se yhdistää havaintoja paikallisesta elämästä ja luonnosta raamatullisiin viittauksiin.

Kansatieteellinen tutkimus käsittelee ihmisruumiin eri osien ja eritteiden, kuten kynsien, hiusten ja veren, merkitystä suomalais-ugrilaisten kansojen uskomuksissa ja taikuudessa. Teos luokittelee aineistoa kansanpsykologian näkökulmasta ja esittelee tapoja, joilla näitä aineksia on käytetty taioissa.

Teos kuvaa itäsuomalaisia kansantapoja ja kesäisiä askareita 1800-luvulla. Se sisältää yksityiskohtaisia selostuksia maataloustöistä, juhlapäivien vietosta ja paimenelämästä sekä niihin liittyvistä loitsuista ja uskomuksista.

Filosofinen tutkielma tarkastelee uskonnon ja tieteen suhdetta sekä henkisen elämän eriytymistä modernissa yhteiskunnassa. Tekstissä käsitellään taiteen, tieteen ja uskonnon erilleen ajautumista ja pohditaan sen vaikutuksia ihmisen maailmankuvaan.

Teos sisältää selostuksen ja puheet, jotka Järnefelt piti helsinkiläisissä kirkoissa toukokuussa 1917. Kirjoituksissa käsitellään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, pasifismia sekä kirkon ja maallikon välistä suhdetta vallankumouksellisen ajan kynnyksellä.

Uskonnollis-filosofinen teos pohtii jumalanpalveluksen olemusta ja yksilön suhdetta Jumalaan. Kirjoitus tarkastelee Jeesuksen henkistä kasvua sekä koettelemuksia esikuvana ihmisen sisäiselle uudestisyntymiselle. Se etsii vastausta kysymykseen, miten elää kristillisten periaatteiden mukaan maailmassa ja luopua oman edun tavoittelusta.