aal­toi­le­mi­nen

substantiivi/ˈɑːltoi̯leminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

aal-toi-le-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: aaltoilla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä aaltoilla

Esimerkkilauseet

Kaikki oli niin hiljaista, vain kaukaa, hyvin kaukaa kuului etäällä olevan meren aaltoileminen niinkuin pitkä, hiljainen vaikeroiminen.
— Emmuska Orczy, Tulipunainen neilikka
Tuuli puhalsi maalta päin, eikä merikään aaltoillut niin ankarasti, ja tämä oli edullista, sillä pienten purtten kulkua meren aaltoileminen hidastuttaa.
— Jules Verne, Maan ympäri 80 päivässä
Kun purjehtija on päässyt vähän kauvemmas pohjoiseen ja tullut jääpalaiselle merelle, lakkaa kerrassaan aaltoileminen, tuuli hiljenee ja meri tulee peilikirkkaaksi, kohoten ja laskeutuen hitaasti, hiljaisena laiminkina.
— Rafael Hertzberg, Nordenskiöldin matkat ja retket napamerillä

Etymologia

aaltoilla + johdin -minen

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aaltoileminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aaltoileminen