Asiasanasto.fi

riiteleminen

substantiivi

/ˈriːteleminen/

Johdettu sanasta: riidellä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä riidellä

Etymologia

riidellä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Oma minä, sen hoito ja sen himojen ja viettien tyydyttäminen taikka toisten kanssa riiteleminen ja mielensä katkeroittaminen turhista asioista nielee kaiken heidän aikansa ja tarmonsa — kaikki sellaista, mikä kerran pakostakin jää tyyten "tälle puolelle", kelpaamatta kenellekään ikuisuudessa pysyvästi elämänsisällykseksi.

E. W. Pakkala, Herran sana vuoden jokaiselle päivälle

Tiinan yhä jatkuttama riiteleminen sai hänen uudestaan kiehumaan omaksi vahingokseen.

Santeri Alkio, Salliman oikkuja

Riiteleminen sai paljon huomiota sanomalehdissä.

Wikipedia: Jouko Laakso

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviriiteleminen
Genetiiviriitelemisen
Partitiiviriitelemistä
Essiiviriitelemisenä
Translatiiviriitelemiseksi
Inessiiviriitelemisessä
Elatiiviriitelemisestä
Illatiiviriitelemiseen
Adessiiviriitelemisellä
Ablatiiviriitelemiseltä
Allatiiviriitelemiselle
Abessiiviriitelemisettä

Riimit

-eminen

Kaikki riimit