aa­nail­la

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. aavistaa, enteillä

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: ana)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan aana yhteydessä
Slangissa
1910 lähtien

Lähtökohta: ← nykyruotsi ana ’aavistaa, luulla, vainuta’, aning ’aavistus, vihi’. — Tähän kuulunee myös aana (Gan 1786; etupäässä Satakunta) ’hitu, rahtu’, (kielt. yhteydessä) ei aanaakaan (Lönnr h-; itämurteet Pohjanmaa Peräpohja) ’ei vähääkään’. Katso myös aarna.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

aanaa ’aavistaa, ounastella’

← ruotsi ana ’aavistaa’, aning ’aavistus’ ← saksa ahnen ’aavistaa’, Ahnung ’aavistus’.

Johdoksia: aanailla ’aavistella, jahkailla’, aanailu ’jahkailu’, aani, aaninki ’aavistus’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aanailla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aanailla