aa­nai­lu

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (slangi)jahkailu

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: ana)
Slangissa
1910 lähtien

Helsingin slangissa

aanaa ’aavistaa, ounastella’

← ruotsi ana ’aavistaa’, aning ’aavistus’ ← saksa ahnen ’aavistaa’, Ahnung ’aavistus’.

Johdoksia: aanailla ’aavistella, jahkailla’, aanailu ’jahkailu’, aani, aaninki ’aavistus’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aanailu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aanailu