Asiasanasto.fi

ai­kuis­tut­tusubstantiivi

/ˈɑi̯kui̯sˌtutːu/

Johdettu sanasta: aikuistua

Merkitys

  1. 1.tuttu, joka on aikuinen

Esimerkkilauseet

Vanhemmat menettelisivät hienosti, jos he ajoissa huomaisivat, että he lasten aikuistuttua ainoastaan varovasti ja viisaasti neuvojansa ja kehoituksiansa lausuisivat.

Harriet Beecher-Stowe, Pikku kettuja

Anastasie oli lapsena terveydeltään heikohko, ja aikuistuttuaan hän tunsi vetoa erakoitumiseen.

Wikipedia: Anastasie Mannerheim

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviaikuistuttu
Genetiiviaikuistutun
Partitiiviaikuistuttua
Essiiviaikuistuttuna
Translatiiviaikuistutuksi
Inessiiviaikuistutussa
Elatiiviaikuistutusta
Illatiiviaikuistuttuun
Adessiiviaikuistutulla
Ablatiiviaikuistutulta
Allatiiviaikuistutulle
Abessiiviaikuistututta