tut­tu

adjektiivi, substantiivi/ˈtutːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tut-tu (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 638. yleisin sana

Johdettu sanasta: tuta

Merkitykset

  1. sellainen, jonka joku hyvin tunteetuttu naapurusto, tuttu mies
  2. (puhekieli)tuttava

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Jo teki vesi vikoa, Tuli poltti tuttuansa, Saunassa savun seassa, Läpi kiukoan kivisen; Pitäös vesi varasi j.n.e.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Tuhat tuttua tulevi, sata Herran sankaria ylähältä taivosesta, alahalta maanemosta, ne tuopi tulisen miekan parahalta paimenelta, väkäiseltä vartialta jonka kuu kärestä paistoi, päivä västistä valotti, tuhat vuorta poikki lyöpi.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Koiran jättämistä virtsamerkeistä muut koirat saavat selville, onko se tuttu vai vieras, sairas vai terve, kylläinen vai nälkäinen, tai mahdollisesti kiimassa oleva narttu.
— Wikipedia: Koira

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuttu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tuttava yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Kons.-vartaloisia johd:ia v:stä tuntea (katso tätä).

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentuttava ’tuttava; tuttu, tunnettu’, tuttavus ’tuttavuus’, tuttahua ’tutustua’
karjalatuttava ’tuttu’, tuttavus ’tuttavuus, tuttuus; tuttu’, tuttavustuo ’tutustua, perehtyä’
lyydituttau (mon. tuttavad, tutpat) ’tuttava, tuttu’, tuttavus ’tuttavuus’
vepsätutab, tuttab ’tuttava; tuttu’
vatjatuttava, (Tsv) tutte̮v ’tuttava’
virotuttav ’tuttu; tuttava’, tutvuda ’tutustua’
liivitunttəb ’tuttu’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • familiar
  • long-familiaralakäsite
  • well-knownlähisynonyymi
  • acquaintance
  • known

Esiintymistiheys

485 566 esiintymää · 185.0 / milj.

Suomi24
192.0
Sanomalehdet
222.1
Aikakauslehdet
267.6
Wikipedia
69.1
Reddit
131.2
Tekstitykset
90.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: tuttu – tutumpi – tutuin

Riimit

-utːu

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuttu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuttu