ai­ve

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. aavistus, enne, aihe, aie, suunnitelma

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan aivastaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenaivastā ’aivastaa’, aivas ’aivastus; enne’
karjalaaivastautuo ’aivastaa (tärkeän aikeen onnistumista ennustettiin aivastamisesta)’
vatjaaivassā ’aivastaa’, aivase̮lla ’aivastella’, aivaz ’aivastus (myös ennemerkkinä)’
viroaevastada ’aivastaa’, murt. aivas, haevas ’aivastus’, eteläviro aivit tegema ’aivastaa’

. Monet kansat ovat vanhastaan pitäneet aivastusta ennusmerkkinä, esimerkiksi Odysseiassa Penelopeia toteaa: »poikani aivastus sepä tietää onnea mulle».

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus aivastaa.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aive. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aive