alistumaton
adjektiivi, verbi/ˈɑlistumɑton/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.sellainen, joka ei suostu alistumaan tai taipumaan
Esimerkkilauseet
Kathleen näytti perin alistumattomalta.
Ne ovat säilyneet Islannissa, jonne Norjan monet Harald Kaunotukan (Hårfagre) 872 voittamat ja hänen itsevaltiuteensa alistumattomat ylpeät suurtalonpojat, päälliköt ja jaarlit muuttivat perheineen, sukuineen ja omaisuuksineen, lauluineen ja perinnetietoineen.
Alistumaton Ranska muodosti yhdessä muiden vasemmistolaisten puolueiden kanssa vaaliliiton nimeltä Uusi ekologinen ja sosiaalinen kansanunioni (, lyh.
Taivutustiedot
| Nominatiivi | alistumaton |
| Genetiivi | alistumattoman |
| Partitiivi | alistumatonta |
| Essiivi | alistumattomana |
| Translatiivi | alistumattomaksi |
| Inessiivi | alistumattomassa |
| Elatiivi | alistumattomasta |
| Illatiivi | alistumattomaan |
| Adessiivi | alistumattomalla |
| Ablatiivi | alistumattomalta |
| Allatiivi | alistumattomalle |
| Abessiivi | alistumattomatta |
Riimit
-umɑton
Kaikki riimit