1aljeta1 – alkaa
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan alkaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
: mon. alkeet ’alku, -oppi, -tieto, ‑tiedot; itu, aihe jne.’, alkeella, alkeissa jne. (Suomalaiset Tieto-Sanomat 1766 »owat sodan alkeisa»), uud. muun muassa: alkeinen (Eurén 1860), alkeellinen (Europ 1853) ’elementaarinen; alkukantainen, kehittymätön’ (murt. hajat.; kumpikin sana lienee osittain ← kirjak.), alkeiskoulu (Hannikainen 1845), alkeisopetus (Lönnr 1874) yms., aljeta ’alkaa’, aloittaa (katso tätä) jne.
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | alkā, alkua ’alkaa’, alku, aloittā, aluttā ’aloittaa’ |
|---|---|
| karjala | alkoa ’alkaa’, alku, alottoa, aluttoa ’aloittaa’ |
| lyydi | algottada ’alkaa’ |
| vepsä | augotada ’sama merkitys’, aug (mon. ‑ud) ’alku; taikinan alustusaine l. juuri’ |
| vatja | alkā, alkua ’alkaa’, alku, alge̮tuz ’aloitus’ |
| viro | alata (prs. algan) ’alkaa’, algatada (ehkä uud.) ’aloittaa, panna vireille’, alg (g. alu) ’alku’, alg (g. ala) ’alkuperä jne.’ (1800-luvun uud. algu- ’alku’ ja alge, mon. alged ’alkeet’ osittain ← suomi) |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | (jollei ← suomi) alˈget ’alkaa’, alˈgo ’alku’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi awəl, itämansi owl, länsimansi pohjoismansi ɔ̄wl ’alku; loppu, ‑pää’ |
| itähanti | itähanti aləŋ ’alku; loppu’, etelähanti otəŋ ’loppu(pää, ‑kappale)’, pohjoishanti aləŋ ’etu- tai takapää; alku, loppu’ |
| – | ? enetsi oðo ’aiemmin, ennen’ |
| – | ? selkuppi ol ’yläosa, pää; (puun) latva’ |
| – | ? kamassi koibaali ulu ’pää’. |