Asiasanasto.fi

alkukehto

substantiivi

/ˈɑlkuˌkehto/

Yhdyssana: alku + kehto

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.(kuvakieltä)jonkin asian tai ilmiön alkuperäinen syntypaikka

Esimerkkilauseet

Mut sentään oon kuin oisin Pohjolassa, suvisen seudun ilmass' ihanassa, käyn luokse lähteen, aamun alkukehdon, nään luonnon näyttämön ma luona lehdon, Thaleijan templi pylväspuiden alta kimmeltää kirkkauden kunnahalta, kuin pohjantähti tuikkaa portinpieli, kajahtaa kaunis kalevainen kieli, kun helkaneitseet vuorta vaeltaa, kun koko luomakunta lumoaa, miss' asuu haltijat ja henget lähteen, mi katsoo kaikkeuden tummaan tähteen, siell' asuu sankarsuuret muinaismuistot, humahtaa uhri-untaan pyhät puistot, pyhättö pieni huomenessa hohtaa, sen nöyrä polku jumalihin johtaa.

Larin-Kyösti, Kohotettu keihäs

Vähemmän vakuuttavat ovat ne perin rohkeat ja laajalle pyrkivät päätelmät ja väitteet, joita tekijä 'Pirkkalan' erämaanolojen perusteella katsoo voivansa tehdä muunkin Suomen erämaanhistoriaan nähden ja joiden mukaan Pirkkalan seutujen erämaat olisivat olleet koko muun Suomen erämaalaitoksen alkukehto ja suunnanantaja.

Väinö Voionmaa, Hämäläinen eräkausi

Nanterre oli ollut vuoden 1968 opiskelijaliikkeen alkukehto ja oli edelleen tuohon aikaan vasemmistolaisten opiskelijoiden tukikohta.

Wikipedia: Nicolas Sarkozy

Taivutustiedot

Nominatiivialkukehto
Genetiivialkukehdon
Partitiivialkukehtoa
Essiivialkukehtona
Translatiivialkukehdoksi
Inessiivialkukehdossa
Elatiivialkukehdosta
Illatiivialkukehtoon
Adessiivialkukehdolla
Ablatiivialkukehdolta
Allatiivialkukehdolle
Abessiivialkukehdotta

Riimit

-ehto

Kaikki riimit