alkukehto
substantiivi/ˈɑlkuˌkehto/al-ku-keh-to (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- (kuvakieltä)jonkin asian tai ilmiön alkuperäinen syntypaikka
Esimerkkilauseet
Maa oli laulun lohtumme, kun alkukehto häilyi, se oli korkein kohtalo, kun korkein päivä päilyi, kun elämästä voitimme vain pilkkaa sekä pintaa, maa-emo aina ehtymätön antoi meille rintaa.Oli tuttavias veden, metsien väki, tuhatvuosien taa sinun silmäsi näki, näki kansasi ammoisen alkukehdon, pyhät puut näki, leppeän uhrilehdon, sävel virren miss' sointui, ja kantele soi, suvun suurimmat miss' syvät luotteensa loi.Nanterre oli ollut vuoden 1968 opiskelijaliikkeen alkukehto ja oli edelleen tuohon aikaan vasemmistolaisten opiskelijoiden tukikohta.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ehto
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Alkukehto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/alkukehto