al­lo­fo­ni

Suomalainen mieltää lavean väljän etuvokaalin useimmiten äänteen [ e ] allofoniksi, mikä saattaa aiheuttaa vaikeuksia sellaisten vieraiden kielten oppimisessa, joissa kysymys on kahdesta eri foneemista, kuten ranskassa.

Äänne esiintyy vain vokaalin jälkeen tavun koodassa; sitä on toisaalta pidetty : n allofonina, mutta toisaalta myös itsenäisenä foneemina kontrastiivisuutensa vuoksi, esimerkiksi tolk ' järki, tolkku ' vs.