a­ne­lu

substantiivi/ˈɑnelu/
Jaa

Johdettu sanasta: anella

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. nöyrä pyytäminen tai aneleminen

Esimerkkilauseet

Näihin aineen kahleista vapautuneen hengen intohimoisiin aneluihin ei sekaantunut mitään itsekkyyttä.
— Alexandre Dumas, Neiti de Taverney
Toinen keskustelijoista on alkanut kiihkeän puhetulvan, jossa värehtii keskeltä saarnaavaa nuottia hurmahenkistä vihaa, houkuttelua, kuiskailua ja anelua, joka muistuttaa paikoitellen hullaantuneen miehen rakkaudentunnustusta.
— Lauri Haarla, Portinsärkijä
Gyges anoi kuningatarta, ettei tämä pakottaisi häntä tähän valintaan, mutta kun tämä ei heltynyt hänen aneluihinsa, valitsi hän kuninkaansa surmaamisen.
— Wikipedia: Kandaules

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivianelu
Genetiivianelun
Partitiivianelua
Essiivianeluna
Translatiivianeluksi
Inessiivianelussa
Elatiivianelusta
Illatiivianeluun
Adessiivianelulla
Ablatiivianelulta
Allatiivianelulle
Abessiivianelutta

Riimit

-ɑnelu

Kaikki riimit

Lähteet