an­gar­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. varoa, aristella, käsitellä hellävaroen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ankara yhteydessä
Vastineita
karjala

Samaan sanueeseen voivat kuulua myös etupäässä murteissa esiintyvät ankka ’synkkä, sankka (metsä); vankka, varakas (talo); järeä, kova, jähmeä’, ankata ’jäykistää, kangistaa’, ankkoontua ’jäykistyä, takertua’, ehkä myös viro (h)anguda ’jähmettyä, hyytyä’, tuskin kuitenkaan viro sanaan verrattu unkari agg(ód)ik ’olla huolissaan; (maidosta) juustottua’. Vertaa ankea.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaankara ’ankara, kova, runsas’, ankartoa ’ahertaa’

(pohjoissaame aŋˈger (inarinsaame) ’ankara; innokas, ahkera’ ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Angartaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/angartaa