anima
substantiivia-ni-ma (3 tavua) · 5 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- (jungilainen psykologia)tiedostamattoman kanssa kosketuksissa oleva sisäinen minä
Esimerkkilauseet
"Jospa tietäisitte, miten vähän minä välitän niistä", lausui Anima pilkallisesti; "ei niistä ole edes päähineen paikaksi", lisäsi hän katsellen rikkinäistä päähinettään.Vieras lähti, ja Anima väitti, että oli hyvin varomatonta uskoutua tuntemattoman henkilön ohjattavaksi.Monesti käytettyjen asiasisältöjen joukossa on erityisesti analyyttisessä psykologiassa ominaista on ollut anima ja animus, arkkityypit, kollektiivinen tiedostamaton, komleksit, ekstroverttisuus ja introverttisuus, asioiden yksilöiminen, minä, varjo ja sykronisiteetti.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan anima lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
Teoksessaan De anima Tertullianus kirjoittaa, että hengenvaarassa oleva lapsi on kastettava heti.Englanninkieliset vastineet
- anima
Esiintymistiheys
514 esiintymää · 0.2 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
0.9
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.2
aiheet:
luokat:
Lähteet
- Princeton WordNet· WordNet-lisenssi
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
- Psykolingvistiset tunnusluvut, Kielipankki· CC BY 4.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Anima. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/anima