an­kus

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

an-kus (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. terävällä kärjellä ja koukulla varustettu norsunohjain

Esimerkkilauseet

V. 816-817. Ankus Martius'en, Rooman neljännen kuninkaan, sanotaan etsineen kansan suosiota varsinkin sentähden, että olisi sen avulla voinut syöstä Numa Pompilion vallasta, johon hän luuli itsellään olevan enemmän oikeutta kuin Numalla.
— Vergilius, Aeneidi
Fortuna l. Onnetar, jota Italiassa palveltiin jo vanhimmista ajoista (Romassa vasta Ankus Marcuksen ja Servius Tulliuksen ajoista) elämän ja kuoleman jumalattarena sekä maalla että merellä.
— Horatius, Oodit Karmen-seekulaare ja Epoodit
Tullus Hostilius oli Roman kolmas ja Ankus Martius neljäs kuningas.
— Horatius, Oodit Karmen-seekulaare ja Epoodit

Englanninkieliset vastineet

  • ankus

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ankus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ankus