a­no­mi­nen

substantiivi/ˈɑnominen/
Jaa

Johdettu sanasta: anoa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä anoa

Etymologia

anoa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mutta kenraali hiljensi ääntään ja sanoi, että he kumminkaan eivät saa unohtaa viimeistä velvollisuuttaan, joka oli avun anominen ylhäältä.
Aino Malmberg, Tien ohesta tempomia
Armon anominen näiltä hurjilta miehiltä oli hyödytöntä ja sitäpaitsi hänelle alentavaa.
Jules Verne, Tsaarin kuriiri
Tätä ei suomenvenäläinen papisto aikonut millään muotoa hyväksyä, vaan vuodenvaihteessa 1922 alkoi mahdollisuuksiensa mukaan työn kalenteripäätöksen purkamiseksi; taktiikaksi valittiin mahdollisimman monien poikkeuslupien anominen juliaanisen kalenterin käyttöön.
Wikipedia: Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko)

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivianominen
Genetiivianomisen
Partitiivianomista
Essiivianomisena
Translatiivianomiseksi
Inessiivianomisessa
Elatiivianomisesta
Illatiivianomiseen
Adessiivianomisella
Ablatiivianomiselta
Allatiivianomiselle
Abessiivianomisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet