a­non­ta

substantiivi/ˈɑnontɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: anoa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. anomisen tai pyytämisen teko; anominen

Esimerkkilauseet

"Anna minulle hellämielisyyttä", lausui hän, ja nöyrä anonta kuului hänen äänessään.
— Florence L. Barclay, Valkoiset sisaret

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivianonta
Genetiivianonnan
Partitiivianontaa
Essiivianontana
Translatiivianonnaksi
Inessiivianonnassa
Elatiivianonnasta
Illatiivianontaan
Adessiivianonnalla
Ablatiivianonnalta
Allatiivianonnalle
Abessiivianonnatta

Riimit

-ɑnontɑ

Kaikki riimit

Lähteet