a­pu­ver­bi

substantiivi/ˈɑpuˌʋerbi/
Jaa

Yhdyssana: apu + verbi

Merkitys

  1. (kielitiede) verbi jonka avulla muodostetaan verbin liittomuotoja; verbi, joka antaa pääverbistä semanttista tai lauseopillista lisätietoa

Etymologia

apu + verbi

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.auxiliary verb
  • ruotsihjälpverb
  • saksaHilfsverb (n), Hilfszeitwort (n)
  • ranskaauxiliaire (m), verbe auxiliaire (m)
  • esp.verbo auxiliar (m)
  • viroabiverb, abitegusõna
  • italiaverbo ausiliaro (m)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

"Olla-apuverbin"persoona", samoin kuin tavallisten aktiivisten verbienkin, on nominatiivi, esim.
Kuuno A. Talvioja, Jaakko Juteini ja hänen kirjallinen toimintansa
Hän — kukaties viisaasti harkittuaan — huomasi, että on tyhmää loukata hyvää vuokralaista ja luopui lakonisesta asemosanojen ja apuverbien käyttämistavastaan sekä otti puheeksi asian, jonka hän otaksui olevan minusta mielenkiintoisen — minun nykyisen asuinpaikkani etujen ja haittojen arvostelemisen.
Emily Brontê, Humiseva harju
Niillä on kaksi yksinkertaista aikamuotoa, preesens ja preteriti, joiden lisäksi liittomuodot perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan leat -apuverbin avulla.
Wikipedia: Pohjoissaame

Englanninkieliset vastineet

  • auxiliary verb

Esiintymistiheys

160 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
1.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviapuverbi
Genetiiviapuverbin
Partitiiviapuverbiä
Essiiviapuverbinä
Translatiiviapuverbiksi
Inessiiviapuverbissä
Elatiiviapuverbistä
Illatiiviapuverbiin
Adessiiviapuverbillä
Ablatiiviapuverbiltä
Allatiiviapuverbille
Abessiiviapuverbittä

Riimit

-erbi

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet