a­rok­ko

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. vesiperäinen maa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan aro yhteydessä
Vastineita
karjala, viro, etelämansi, itähanti
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaaro ’vetelä heinämaa, tuore notkelma kankaalla, matala ja kortteinen joenlahti’
viroaru ’hedelmällinen, kuiva maa, kuiva niitty’

Kaukaisemmissa sukukielissä

etelämansietelämansi orāj, itämansi orəj, länsimansi wurəj, pohjoismansi ūraj ’joenuoma’
itähantiitähanti uri̮, etelähanti urə, pohjoishanti wuri ’järveksi muuttunut vanha joenuoma, pudas; ruohoinen lampare’.

suomalais-ugrilaiset sanat ovat lainautuneet moniaalle: suomi → nykyruotsi murt. Suomi aro ’kauan käyttämättä ollut viljelysmaa’, viro → Baltia saksa Arro ’korkealla sijaitseva kuiva paikka’, suomi, karjala → venäjä murt. aráj ’kostea, alava paikka, suo’ → komi arai ’niitty, suo(maa)’; mansi, hanti → venäjä murt. urej, uŕja ’järveksi muuttunut joenuoma’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Arokko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/arokko