a­seis­ta­ma­ton

adjektiivi/ˈɑsei̯stɑmɑton/
Jaa

Johdettu sanasta: aseistaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (used of persons or the military) not having or using arms; "went alone and unarmed"; "unarmed peasants were shot down"; "unarmed vehicles"

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kaatuneiden paikat täytettiin naistarjokkailla, joita reserveissä alinomaa parveili aseistamattomina.
— Lauri Luoto, Ikuiset uhritulet
Tämän luontoisia, levottomuuden ja turvattomuuden tunteita herättäviä tapahtumia sattui muitakin, sillä aseistamattomina olivat valkoiset suuremmasta lukumäärästään huolimatta punaisten armoilla.
— Jussi Sihvo, Etappijääkärinä
Tyyppi vapautettiin aseistamattomana laivastokäyttöön, mutta lentoonlähdöt täytyi edelleen suorittaa vedestä, sillä katapulttilähdöt kiellettiin.
— Wikipedia: Berijev Be-4

Englanninkieliset vastineet

  • unarmed

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviaseistamaton
Genetiiviaseistamattoman
Partitiiviaseistamatonta
Essiiviaseistamattomana
Translatiiviaseistamattomaksi
Inessiiviaseistamattomassa
Elatiiviaseistamattomasta
Illatiiviaseistamattomaan
Adessiiviaseistamattomalla
Ablatiiviaseistamattomalta
Allatiiviaseistamattomalle
Abessiiviaseistamattomatta
aiheet:

Lähteet