- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä englannin astatine ’astatiini’, oppitekoinen sana (1947), jonka pohjana on kreikan ástatos ’epävakaa’, jossa a- ’ei, epä-’ + statós ’seisova, pysyvä’ (joka liittyy verbiin histánai ’seisoa, pysyä’).
Radioaktiivisen astatiinin puoliintumisaika on hyvin lyhyt.