vii­ni

substantiivi/ˈʋiːni/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vii-ni (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 2 107. yleisin sana

Merkitykset

  1. viinirypäleistä tai toisinaan marjoista tai hedelmistä käyttämällä valmistettava alkoholijuoma
  2. nuolikotelo

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tule kokko Turjan maalta, Laskeite Lapista lintu, Viini vaskinen selässä, Viinessä tuliset nuolet, Joilla ammun Tuonen toukan, Luskahutan luunpurian, Syömästä, kaluamasta j.n.e.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Runsaat syksyn juhlat, keväisiä huimemmat: isännät, emännät kestitsevät paimeniaan, kaiken kesää kaukana olleita, viljalla, viinillä, hedelmillä.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Väkevät viinit, kuten sherry, portviini ja vermutti, valmistetaan viinistä lisäämällä siihen tislattua väkiviinaa ja usein myös rypälemehua.
— Wikipedia: Viini

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan viini lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Yltympäri oli gladiatoreja, mitkä nauraen, mitkä riidellen, mitkä viiniä juoden.
— Elizabeth Charles, Helenan perhe
Ja naisena istuin pöytäsi ääressä, join lasin viiniä, hengitin ruusujen tuoksua.
— Edith Södergran, Runoja
Ruokasäiliöt ovat täynnä ruokatavaraa, ja kellarit hyvää olutta ja makeaa viiniä.
— B. S. Ingemann, Eerik Menvedin lapsuus
Gust kaatoi viiniä lasiin, kilisti lasia Julian kanssa sanoen: Kippis, rakkaani.
— Else Jerusalem, Pyhä sontiainen

Etymologia

1viini1 – rypäleistä valmistettu alkoholijuoma

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: vin)
Vanhin tieto
1830
  1. suomiviini
  2. nykyruotsivin ’viini’

keskialasaksa wīn, uusyläsaksa Wein ’sama merkitys’ ← latina, katso viina

Nuoria lainoja ovat niin ikään viro vein ’viini’ (← uusyläsaksa) sekä ilmeisesti myös liivi vīn (partit. vīnə) ’sama merkitys’ (suoraan tai latvia vīns ’sama merkitys’ välityksellä ← keskialasaksa) — Vanhempi laina on suomi viina, jolla vanh. kirjak. on myös (etupäässä) merk. ’viini’.

2viini2 – nuolikotelo

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)

Todennäköisesti samaa alkuperää kuin viileke, huomaa erityisesti sen melko laajalti murt. esiintyvä variantti viineke sekä lähinnä viini sanan yhteyteen kuuluva johd. (Sammatti) viineksiin ’(pyssystä:) olan yli selän puolella riippuen (vinossa niin että perä on vasemmalla alhaalla ja piippu oikealla ylhäällä)’ (= »valakkeessa» katso viileke).

3viini3 – hieno; hoikka, ohut

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: fin)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan fiini yhteydessä
  1. suomifiini
  2. nykyruotsifin ’hieno jne.’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.quiver, wine
  • ruotsipilkoger, vin
  • saksaWein (m)
  • ranskavin (m), carquois (m)
  • venäjäколчан, вино
  • esp.aljaba (f), vino (m), carcaj (m)
  • virovein, nooletupp
  • italiavino (m), faretra (f)
  • puolawino (n), kołczan (m)
  • norjavin (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • quiver
  • vino
  • wine

Esiintymistiheys

122 869 esiintymää · 46.8 / milj.

Suomi24
42.3
Sanomalehdet
49.5
Aikakauslehdet
79.5
Wikipedia
42.4
Reddit
40.9
Tekstitykset
77.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26 (pieni)

Yleisimmät: viiniä 42 % · viini 18 % · viinin 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːni

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viini. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viini