autoistuminen
substantiivi/ˈɑu̯toi̯stuminen/au-tois-tu-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta
Johdettu sanasta: autoistua
Merkitys
- teonnimi verbistä autoistua
Esimerkkilauseet
Alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto - ja liikekeskukseksi, ja kiivain kasvu ajoittui aikaan, kun autoistuminen oli voimakkaimmillaan.Suunnitelmassa otettiin huomioon myös autoistuminen varaamalla jokaiselle perheelle oma autopaikka, vaikka 1960 -luvun keskivertoperheellä ei vielä ollut autoa.Palontorjunnan autoistuminen merkitsi matkojen pidentymistä ja yhä useammin palokunta ehti onnettomuuspaikalle muuhunkin kuin jälkisammutukseen.Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: autoistuminen 53 % · autoistumisen 39 % · autoistumista 4 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Autoistuminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/autoistuminen