beignetsubstantiivi

/ˈbenjeː/

Merkitys

1.uppopaistamalla valmistettava munkkia muistuttava täytetty ranskalainen leivonnainen

Etymologia

sitaattilaina ranskasta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 22

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	beignet
Genetiivi	beignet’n
Partitiivi	beignet’tä
Essiivi	beignet’nä
Translatiivi	beignet’ksi
Inessiivi	beignet’ssä
Elatiivi	beignet’stä
Illatiivi	beignet’hen
Adessiivi	beignet’llä
Ablatiivi	beignet’ltä
Allatiivi	beignet’lle
Abessiivi	beignet’ttä

Riimit

-enjeː