- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan binôme ’binomi’, jonka pohjana ovat latinan bi- ’kaksi-’ + latinan nomen ’nimi’.
bi-no-mi (3 tavua) · 6 kirjainta
Yhden muuttujan binomi voidaan kirjoittaa muodossa , missä ja ovat vakioita, ja ovat ei -negatiivisia kokonaislukuja ja on muuttuja.Toisin sanoen kombinaatioiden lukumäärä on , jolle käytetään myös merkintää Koska samat luvut ovat samoja, jotka esiintyvät myös kertoimina, kun binomin : s potenssi kehitetään polynomiksi, sanotaan näitä lukuja myös binomikertoimiksi.Jos niitä on kaksi, sanotaan polynomia binomiksi ja jos niitä on kolme, trinomiksi.Lähtökohtana lähinnä ranskan binôme ’binomi’, jonka pohjana ovat latinan bi- ’kaksi-’ + latinan nomen ’nimi’.
119 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-inomi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Binomi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/binomi