polynomisubstantiivi
/ˈpolyˌnomi/
Merkitys
- 1.(matematiikka)lauseke, jossa vakioita kerrotaan muuttujalla/muuttujilla, jotka korotetaan positiivisiin kokonaislukupotensseihin ja nämä lasketaan yhteen. Mukana saa olla myös vakiotermi eli vakio ilman muuttujalla kertomista.
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.polynomial
- ruotsipolynom
- saksaPolynom (n)
- ranskapolynôme (m)
- esp.polinomio (m)
- italiapolinomio (m)
Hierarkia
Esimerkkilauseet
Yleinen kaava, josta voidaan selvittää mikä hyvänsä luku, jossa on laskettu yhteen n peräkkäistä lukua on , missä ja ovat polynomin .
Liouvillen lauseesta seuraa suoraan myös algebran peruslause, jonka mukaan kompleksitasossa jokaisella polynomilla, joka ei ole vakio, on ainakin yksi nollakohta.
Englanninkieliset vastineet
- polynomial
Esiintymistiheys
1 231 esiintymää, 0.5 / milj.
Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
7.8
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | polynomi |
| Genetiivi | polynomin |
| Partitiivi | polynomia |
| Essiivi | polynomina |
| Translatiivi | polynomiksi |
| Inessiivi | polynomissa |
| Elatiivi | polynomista |
| Illatiivi | polynomiin |
| Adessiivi | polynomilla |
| Ablatiivi | polynomilta |
| Allatiivi | polynomille |
| Abessiivi | polynomitta |
Riimit
-omi
Kaikki riimitaiheet:
luokat: