bon­gaa

verbi
Jaa
Viittaa artikkeliin

bon-gaa (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: bongata

Merkitykset

  1. (slangi)notkua, keinua (jää); notkuttaa (jäätä); ponnahtaa, ponnistaa, hypähtää
  2. (slangi)kerätä pisteitä; kerätä, tehdä havaintoja (linnuista, julkkiksista)

Etymologia

1bongaa1 – notkua, keinua (jää); notkuttaa (jäätä); ponnahtaa, ponnistaa, hypähtää

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: bågna)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

bongnaa ’notkua, keinua (jää); notkuttaa (jäätä); ponnahtaa, ponnistaa, hypähtää’; myös spongaa, pongaa, bongaa, spongnaa, bognaa

← ruotsi bågna (båŋna) ’taipua, kaartua, pullistua’ (kuuluu sanojen böja ’taipua’ ja båge ’kaari’ yhteyteen).

Johdoksia: bongnari, bongnis, bongis ’ponnahduslauta’

2bongaa2 – kerätä pisteitä; kerätä, tehdä havaintoja (linnuista, julkkiksista)

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: poäng)
Slangissa
1960 lähtien

Helsingin slangissa

bongo ’piste (keräilymielessä)’; myös pongo, bonga, bongala, pojo

← ruotsi poäng ’piste’ ← ranska point ← latina punctum ’piste’, alkuaan ”pistetty” (v:stä pungere ’pistää’). Vertaa bointsi.

Johdoksia: bongaa, pongaa ’kerätä pisteitä; kerätä, tehdä havaintoja (linnuista, julkkiksista)’, bongari, bongaaja ’pisteiden kerääjä, lintujen tms. tarkkailija’, bongailla ’tarkkailla; hakea, etsiä; iskeä (vastakkaista sukupuolta)’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Bongaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/bongaa