- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kirjoittaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohtana lähinnä ranskan écriture Braille ’braillekirjoitus’, jossa écriture ’kirjoitus’ (← latinan scriptura ’kirjoitus’, johdos verbistä scribere ’kirjoittaa, piirtää’) + Braille, henkilönnimi.
Pistekirjoituksen kehitti ranskalainen opettaja Louis Braille (1809–1852).
Suomen kirjoitus on johdos verbistä kirjoittaa.
Johd. sanasta kirja, katso tätä. Monissa kielissä on havaittavissa samankaltaista kuvakielisyyteen pohjautuvaa semanttista kehitystä kuin suomi sanueissa kirjoittaa ja kirja, eikä liene mahdotonta, että itämerensuomalaisten kielten yhdenmukainen vanha merkityksenkehitys voisi pohjautua esimerkiksi muinaisvenäjä semanttiseen esikuvaan.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kirjuttā ’kirjoittaa’ |
|---|---|
| karjala | kirjoittoa ’koristella, kirjailla’, kirjuttoa ’kirjoittaa; koristella, kirjoa, virkata, somistaa koruompeleilla’ |
| lyydi | kirjuttada ’kirjoittaa’ |
| vepsä | kiŕd́utada ’sama merkitys’ |
| vatja | tširjottā ’sama merkitys’ |
| viro | kirjutada ’sama merkitys; kirjata, ommella kuvioita’ |
| liivi | kēratə ’kirjoittaa’. |
suomi → pohjoissaame girjotit (luulajansaame inarinsaame) ’tehdä kirjavaksi’.