Asiasanasto.fi

dekadentti

adjektiivi

/ˈdekɑdentːi/

Merkitykset

  1. 1.(moraalisesti tai kulttuurisesti) rappeutunut, turmiolla oleva
  2. 2.henkilö, joka on elämäntavoiltaan tai arvoiltaan rappiolla

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Sähkölampun valossa näen hänen pukunsa ja päähineensä... valkoinen samettihattu solkineen ja sulkineen, höyhenkauluri ja samettihame... varmaankin joku teaatteri-ihminen, rolleista ja rolleista, maskeista ja maskeista, suhteista ja suhteista kokoonkyhätty näyttelijätär, kuuman parfyymin hengittäjä, noidantuli upseereille, kuumien dekadentti-runoilijoiden "suloinen synti", pienellä jalallaan ihailijoittensa niskoja polkeva...

Ain'Elisabet Pennanen, Voimaihmisiä

"Isäini Jumalan ja suomalaisen rotuhengen edessä vannon minä tänä aamuhetkenä pitäväni itseni tarkoin erilläni 'belialin lapsista', niistä väsyneistä dekadenteista, jotka hansikkaat kädessä ja halveksiva säälin hymy huulillaan liikuskelevat suomalaisen kulttuurin uutisviljelyksellä.

Eino Railo, Kyösti Wilkuna ihmisenä -- kirjailijana -- itsenäisyysmiehenä

Hänen teoksensa ovat hivenen boheemeja ja dekadentteja, tekniikkaa leimaa naturalismi, mutta puuttumaan jää yksinkertaisuus ja suuret linjat.

Wikipedia: Jakob Wassermann

Englanninkieliset vastineet

  • decadent

Esiintymistiheys

206 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.3
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5, vokaalivaihtelutyyppi C

Nominatiividekadentti
Genetiividekadentin
Partitiividekadenttia
Essiividekadenttina
Translatiividekadentiksi
Inessiividekadentissa
Elatiividekadentista
Illatiividekadenttiin
Adessiividekadentilla
Ablatiividekadentilta
Allatiividekadentille
Abessiividekadentitta

Riimit

-entːi

Kaikki riimit