- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan discantus ’muista eroava ääni’, jossa dis- ’erillään’ + cantus ’laulu’ (johdos verbistä canere ’laulaa’).
Latinan canere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon cant-.
dis-kant-ti (3 tavua) · 9 kirjainta
Virrenveisuu, monta ääntä diskantissa, kaikui puutarhan halki.Se kuuluu melkein näin", lisäsi Kalle, samassa istahtaen pianon ääreen, mutta jo ensi rumputuksella sai hän diskantista kaksi kieltä katkeamaan.Suurta dynamiikkaa bassoalueella ei voi saavuttaa eivätkä korkeat taajuudet välttämättä soi niin laadukkaasti kuin diskantin kautta, mutta rakenteen äänenlaatua lisäävänä tekijänä voi mainita sen, että vaihevirhe jää pieneksi, koska kaikki taajuudet tulevat samasta elementistä.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan diskantti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Kuulimme, että tulija oli mies, ja Monan ääni nousi korkeimpaan diskanttiin.Lähtökohtana lähinnä latinan discantus ’muista eroava ääni’, jossa dis- ’erillään’ + cantus ’laulu’ (johdos verbistä canere ’laulaa’).
Latinan canere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon cant-.
2 633 esiintymää · 1.0 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: diskantit 40 % · diskantti 29 % · diskantin 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-iskɑntːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Diskantti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/diskantti