dis­so­si­a­tii­vi­nen ­häi­ri­ösubstantiivi

1. 1.häiriö, jossa tajunnan ja itsetuntemuksen tavanomaiset toiminnot hajoavat vakavan dissosiaation seurauksena

1. 1.dissociation so severe that the usually integrated functions of consciousness and perception of self break down

Hierarkia