eh­däs­tää

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kuu ehdästää, kun se ei heti alkuillasta paista, vaan nousee vasta myöhemmin

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ehtä yhteydessä
Vastineita
eteläkarjala, lyydi, vepsä, viro

: kuu e., kun se ei heti alkuillasta paista, vaan nousee vasta myöhemmin

ehtä (ehta) on todennäköisesti ehtoo (katso tätä) sanan kantasana.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

eteläkarjalaeteläkarjala ehtä, aunuksenkarjala ehty ’ilta’, aunuksenkarjala ehtypimei ’iltapimeä’, ehtytiähti ’iltatähti’, eteläkarjala-aunuksenkarjala ehtälline ’illalla tapahtunut, edellis-, eilisiltainen; mon. illallinen (ateria)’, aunuksenkarjala ehästeä ’kuusta: olla näkymättömissä iltaisin’
lyydieht(e̮), adess. ehtal ’ilta, ehtoo’, ehte̮t́iähti ’iltatähti’, ehtaińe ’ilta’, ehtälińe ’ilta-’
vepsäeht (g. ‑an) ’ilta’, ehtal ’edellisenä iltana’, ehtaĺīńe ’iltainen (eilinen)’, ehtastada: kudmāńe ehtastab ’kuu alkaa laskea’
viroeha, (murt.) õha ’iltarusko’, ? (murt.) õhta ’ilta’, ehale minna ’kerääntyä lauantai-iltaisin (työtä tekemään, syömään)’, ehada ’ruskottaa, hohtaa’, ehastada, ehatada ’saada iltaruskon valoa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ehdästää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ehdästää