e­leh­ti­mi­nen

substantiivi/ˈelehtiminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-leh-ti-mi-nen (5 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: elehtiä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä elehtiä

Esimerkkilauseet

Piilikö siellä jokin rikkirepivä, murskaava elehtiminen, jonkinlaisena raakilakauden tapaisena ilvehtimisenä?
— Kaarle Halme, Taistelu ehjästä elämästä
— Nyt, — virkkoi itsekseen d'Artagnan, jonka huomiota tuo mykkä kasvojen elehtiminen ei ollut välttänyt, — nyt olen varma.
— Alexandre Dumas, Myladyn poika
Elehtiminen on kulttuurisidonnaista: esimerkiksi ranskalaiset ja italialaiset elehtivät huomattavasti enemmän kuin suomalaiset.
— Wikipedia: Ele

Etymologia

elehtiä + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: elehtiminen 62 % · elehtimistä 38 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Elehtiminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/elehtiminen