elehtiminen
substantiivi/ˈelehtiminen/e-leh-ti-mi-nen (5 tavua) · 11 kirjainta
Johdettu sanasta: elehtiä
Merkitys
- teonnimi verbistä elehtiä
Esimerkkilauseet
Piilikö siellä jokin rikkirepivä, murskaava elehtiminen, jonkinlaisena raakilakauden tapaisena ilvehtimisenä?— Nyt, — virkkoi itsekseen d'Artagnan, jonka huomiota tuo mykkä kasvojen elehtiminen ei ollut välttänyt, — nyt olen varma.Elehtiminen on kulttuurisidonnaista: esimerkiksi ranskalaiset ja italialaiset elehtivät huomattavasti enemmän kuin suomalaiset.Etymologia
elehtiä + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: elehtiminen 62 % · elehtimistä 38 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-iminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Elehtiminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/elehtiminen