Asiasanasto.fi

elehtiminen

substantiivi

/ˈelehtiminen/

Johdettu sanasta: elehtiä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä elehtiä

Etymologia

elehtiä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Piilikö siellä jokin rikkirepivä, murskaava elehtiminen, jonkinlaisena raakilakauden tapaisena ilvehtimisenä?

Kaarle Halme, Taistelu ehjästä elämästä

Tätä arvostelmaa seurasi suudelmaa mukaileva elehtiminen.

Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II

Elehtiminen ei ole vain ihmiselle ominaista.

Wikipedia: Ele

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivielehtiminen
Genetiivielehtimisen
Partitiivielehtimistä
Essiivielehtimisenä
Translatiivielehtimiseksi
Inessiivielehtimisessä
Elatiivielehtimisestä
Illatiivielehtimiseen
Adessiivielehtimisellä
Ablatiivielehtimiseltä
Allatiivielehtimiselle
Abessiivielehtimisettä

Riimit

-iminen

Kaikki riimit