Asiasanasto.fi

e­män­nöi­mi­nensubstantiivi

/ˈemænːøi̯minen/

Johdettu sanasta: emännöidä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä emännöidä

Etymologia

emännöidä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Hän oli luottamustehtävästä salaisesti aikalailla mielissään, mutta huomasi pian, ettei emännöiminen täällä ollutkaan yhtä yksinkertaista kuin kotona.

Maila Talvio, Rukkaset ja kukkaset

Sellaista se on miesten emännöiminen!"

Kyösti Wilkuna, Viimeiset luostariasukkaat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviemännöiminen
Genetiiviemännöimisen
Partitiiviemännöimistä
Essiiviemännöimisenä
Translatiiviemännöimiseksi
Inessiiviemännöimisessä
Elatiiviemännöimisestä
Illatiiviemännöimiseen
Adessiiviemännöimisellä
Ablatiiviemännöimiseltä
Allatiiviemännöimiselle
Abessiiviemännöimisettä

Riimit

-øiminen

Kaikki riimit